Yhdenvertainen työelämä kuuluu kaikille
Keväisen opinnäytetyön mukaan MS-tautia sairastavien kokemukset työelämästä kertovat, että suurin osa tulee kohdelluksi yhdenvertaisesti, mutta työtä on vielä tehtävänä.
Keväällä 2022 toteutetussa YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin MS-tautia sairastavien kokemuksia yhdenvertaisuudesta työelämässä. Kyselyyn vastasi 648 henkilöä. Noin joka kolmas tutkimukseen osallistuneista kertoi tunnistavansa jonkunlaisia syrjinnän kokemuksia. Vaikka kohtuullisia mukautuksia työssä oli tehty paljon, oli lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnitelma tehty vain joka kolmannen työpaikalla.
Vastanneista vajaa kolmannes oli kokenut vähintään vähän syrjintää työelämässä, paljon syrjintäkokemuksia oli 5 %:lla vastanneista. Lisäksi noin 10 % vastaajista oli kokenut joutuneensa työpaikalla kollegoihinsa nähden eriarvoiseen asemaan. Mitä heikommaksi henkilö arvioi oman työkykynsä, sitä todennäköisemmin hän oli kokenut syrjintää. Aina ei kuitenkaan ollut selvää, johtuiko syrjintä juuri MS-taudista.
Vastaajista 70 % ei ollutkokenut lainkaan syrjintää työelämässä, mikä oli ilahduttava tulos. Vastausprosentti oli kuitenkin vain 28,5 ja vastanneet olivat sijoittuneet työelämään pääsääntöisesti hyvin. On mahdollista, että työelämään heikosti kiinnittyneiden ja syrjintää kokeneiden vastaukset jäivät tässä tutkimuksessa todellisuutta vähäisemmiksi.
FAKTA
Näin kysely tehtiin
- Opinnäytetyöhön liittyvä kysely lähetettiin 2 273:lle Neuroliiton 18–55 -vuotiaalle MS-tautia sairastavalle jäsenelle keväällä 2022.
- Vastauksia saatiin 648, eli vastausprosentiksi muodostui 28,5 %.
- Vastaajista naisia oli 83 % ja miehiä 17 %.
- Suurin osa vastaajista (noin 70 %) oli saanut diagnoosin vuoden 2009
jälkeen. - Vastaajista työsuhteessa oli 68 % ja heistä lähes 75 % kokoaikaisessa työssä.
- Sairaudestaan esihenkilölleen tai työantajalleen oli kertonut noin 74 % vastaajista ja työkavereille tai yhteistyökumppaneille noin 63 %. Vastaajista 14 % ei ollut kertonut töissä sairaudestaan.
Mitä on työsyrjintä?
Työsyrjintä on työntekijöiden eriarvoista kohtelua työpaikalla jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Syrjintäperusteita ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, kansalaisuus, terveydentila tai vammaisuus. Syrjintä voi olla välitöntä, kuten henkilön palkkaamatta jättäminen sairauden tai vamman vuoksi tai työtehtävien muuttaminen ilman muuta syytä sairauden paljastuttua.
Määräaikaista työsopimusta ei enää jatkettu, vaikka luvattiin jatkaa. Tämä tapahtui, kun olin kertonut sairaudesta.
Syrjintä voi olla myös välillistä, jolloin työpaikalle luodaan tasapuoliselta näyttävä käytäntö, mikä asettaa sairastuneen epäedulliseen asemaan. Esimerkiksi kokousten pitäminen hissittömän kerroksen kokoustilassa tai sama suoritevaatimus kaikilla. Välittömän syrjinnän tunnistaa melko helposti, mutta välillisen syrjinnän kohteena oleva ei välttämättä edes itse tunnista tulleensa syrjityksi.
Olen joutunut jättämään esim. tykypäiviä väliin liikuntapainotteisen ohjelman vuoksi.
Syrjintää on myös käsky tai ohje syrjiä sekä häirintä, esim. sairauteen liittyvä loukkaava puhe. Lisäksi usein puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä, mikä tarkoittaa syrjintää usein perustein. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvaa maahanmuuttajanaista voidaan syrjiä sekä liikuntavamman, kansalaisuuden että sukupuolen perusteella.
Vammaisten kohdalla syrjintää voi olla myös kohtuullisten mukautusten epääminen. Työnantajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaiselle työntekijälle. Vammaisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä myös näkymättömiä vammoja ja pitkäaikaissairauksia, jotka heikentävät työkykyä. Jos työnantaja kieltäytyy pyydetyistä mukautuksista, on työntekijällä oikeus saada perustelut kirjallisena.
Minulta odotettiin yhdenvertaisuuteen vedoten täsmälleen samaa työsuoritusta kuin muilta, sellaisessa asiassa, josta muille ei koitunut kuormitusta, mutta minulle koitui. Kaikkien tulee kuulemma suoriutua yhdenvertaisesti, eikä ketään saa ”suosia” vaikka olisi sairaus.
Kaikki erilainen kohtelu ei kuitenkaan ole syrjintää, jos kohtelu perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin. Sallittua on myös positiivinen erityiskohtelu, mikä edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja nostaa heikommassa asemassa olevan samalle viivalle toisten kanssa.
Työsuojeluviranomaiset selvittävät syrjintäepäilyjä
Syrjinnän kiellosta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä työelämässä on säädetty yhdenvertaisuuslaissa, työsopimuslaissa sekä monissa muissa laeissa. Vuonna 2021 työsuojeluviranomainen sai noin 570 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa.
Tarkastusten perusteella työantaja oli toiminut syrjinnän kiellon vastaisesti 46 tapauksessa. Yleisimmin syrjintä liittyi terveydentilaan. Vammaisuuteen, uskontoon, perhesuhteisiin tai seksuaaliseen suhtautumiseen liittyviä syrjintätapauksia tulee harvoin työsuojeluviranomaisen tietoon.
Tyypillinen valvontapyyntö liittyi koeaikapurkuun, joka ajoittui sairauspoissaolojen yhteyteen. Keväiseen kyselyyn vastanneista syrjintää kokeneista 168 henkilöstä vain 28 % oli ilmoittanut kokemastaan syrjinnästä eteenpäin. Valtaosa työelämän syrjintätapauksista jää siis pimentoon.
Avoimuus ei estä työn saamista
Työtä hakeneista 269 vastaajasta 12 % oli kertonut työhakemuksessaan sairastavansa MS-tautia. Heistä 76 % oli päässyt työhaastatteluun. Haastattelussa sairaudestaan oli kertonut vajaa neljäsosa eli 231 vastaajaa.
Heistä 71 % oli päässyt hakuprosessissa eteenpäin. Vain 9 % vastaajista koki jääneensä valitsematta MS-taudin vuoksi. 8 %:lla eli 46 vastaajalla työnantaja oli kieltäytynyt kohtuullisista mukautuksista. Heistä vain viisi oli saanut kirjalliset perustelut kohtuullisten mukautusten epäämiselle.
Kyselyssä ei kuitenkaan selvitetty, oliko perusteluita osattu pyytää. Yli kolmannes vastaajista ei ollut tarvinnut kohtuullisia mukautuksia ja lähes puolet oli kokenut, että heidän työtään oli tuettu kohtuullisin mukautuksin.
Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät näy käytännön työarjessa
Yhdenvertaisuuslain mukaan vähintään 30 työntekijän työpaikoilla on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa arvioidaan yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Siinä on määriteltävä konkreettisia toimenpiteitä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään. Esimerkiksi menettelytavat rekrytointitilanteessa tai syrjintäepäilyjen käsittelyssä tai henkilökunnan yhdenvertaisuuskoulutus.
Kyselyyn vastanneista noin 80 % työskenteli työpaikalla, jossa yhdenvertaisuussuunnitelma pitäisi olla. Yli puolet vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa, löytyykö sellaista. Vastaajista 13 % uskoi, ettei työnantajalla ollut yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Toisin sanoen vain kolmannes vastaajista tiesi työnantajan yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Suunnitelman sisällöstä ei tässä kyselyssä kysytty tarkemmin.
Jokainen syrjintäkokemus on vakava asia. Olisi tärkeää, että työpaikoilla olisi asianmukaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat ja hyvin kuvatut prosessit tilanteisiin, joissa työntekijä voi kokea tai on kokenut syrjintää.
Jos epäilet tulleesi syrjityksi työssä, toimi näin:
- Keskustele asiasta työnantajan kanssa. Pyydä kirjallinen selvitys asiasta.
- Voit myös keskustella työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa tai olla yhteydessä Neuroliiton työelämäasiantuntijaan tai lakimieheen.
- Jos edelleen epäilet syrjintää, voit ottaa yhteyttä aluehallintoviraston puhelinneuvontaan p. 0295 016 620 ma–pe klo 9–15.
Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet: tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus/syrjinta
Neuroliiton neuvontapalvelut: neuroliitto.fi/neuvonta
Kirjoittajat
Opinnäytetyö MS-tauti ja yhdenvertaisuus työelämässä toteutettiin osana tradenomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon johtamisen ja liiketoimintaosaamisen koulutusta yhteistyössä Neuroliitto ry:n kanssa. Koko työ on luettavissa: theseus.fi/handle/10024/750108
