Vammaisten ääni integroitava vahvemmin osaksi kuntapäätöksentekoa

Neuroliitto toivoo, että seuraavalla valtuustokaudella kuntien vammaisneuvostot vakiinnuttavat ja vahvistavat asemaansa, esteettömyydestä ja saavutettavuudesta tulee uusi normaali ja vammaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kiinteä osa kuntien hyvinvointistrategiaa.

Vammaisten henkilöiden asiantuntemuksen hyödyntäminen on tärkeää kunnallisessa päätöksenteossa. Kuluvalla valtuustokaudella kunnilla on ollut uuteen kuntalakiin perustuva velvollisuus perustaa vammaisneuvosto. Neuvostot on tarkoitettu poikkihallinnollisiksi yhteistyöelimiksi, joiden avulla vammaisnäkökulma voidaan tuoda kaikkialle kunnalliseen päätöksentekoon.

Neuroliitto haluaa korostaa vammaisneuvostojen merkitystä vammaisasioiden asiantuntijatahoina.

–  Asiantuntijaroolin vahvistamisen edellytyksenä on, että vammaisilla henkilöillä on neuvostoissa riittävä edustus. Edustajat tulisi nimetä vammaispoliittisin, ei puoluepoliittisin perustein, linjaa Neuroliiton paikallisvaikuttamisesta vastaava järjestösuunnittelija Ville Keskinen.

Neuroyhdistysten jäseniä vaikuttaa tällä hetkellä useiden kuntien vammaisneuvostoissa. Liitto tukee heidän työtään järjestämällä vuosittain verkkotapaamisia, joissa edustajat pääsevät keskustelemaan ajankohtaisista vammaispoliittisista asioista ja jakamaan keskenään hyviä käytäntöjä.

Tarkista, onko kunnassasi vammaisneuvosto: vane.to/vammaisneuvostot/yhteystiedot

Vammaisneuvoston ja eri hallinnonalojen välistä yhteyttä vahvistaisi Neuroliiton näkemyksen mukaan vammaispoliittisen ohjelman laatiminen kuntaan. Sitä ei läheskään kaikissa kunnissa vielä ole.

– Vammaispoliittisessa ohjelmassa voidaan linjata konkreettisia, eri hallinnonaloja sitouttavia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista, Keskinen sanoo.

Mahdollisuus täysipainoiseen arkeen

Neuroliitto nostaa kuntavaalitavoitteissaan esiin vammaisten paikalliset liikuntamahdollisuudet. Fyysisellä aktiivisuudella on kauaskantoisia terveysvaikutuksia, jotka heijastuvat muun muassa palvelutarpeeseen.

– Kuntien täytyy tukea erityisliikuntatoimintaa. Tämä tarkoittaa, että lähiliikuntapaikkojen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, Keskinen sanoo.  

Hän nostaa esiin uimahallit yhtenä tärkeimmistä erityisryhmien lähiliikuntapaikoista. Erityisuimakorttien jakamisella on suuri merkitys vammaisten henkilöiden terveyden edistämisessä ja niiden myöntämisperusteita tulisi selkeyttää.

Joukkoliikenteen esteettömyys on toinen Neuroliitolle tärkeä teema. Mahdollisuus liikkua ja matkustaa paikasta toiseen lisää mahdollisuuksia viettää täysipainoista arkea tai käydä töissä.

– ­Paikallisesti on tärkeää selvittää joukkoliikenteen nykytila ja kartoittaa eri apuvälineitä käyttävien henkilöiden mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä.

Myös digitaalisten palveluiden saavutettavuus on keskeinen osa toimivaa arkea. Kuntien, kuten muidenkin julkisten palveluiden tulisi olla tässä suhteessa esimerkillisiä.

– Digitaalisten palvelujen täytyy olla kaikkien ulottuvilla ja jo niiden suunnittelussa tulee huomioida ihmisten erilaiset tavat käyttää palveluita. Esimerkiksi näköoireet, muistihäiriöt tai keskittymisen hankaluudet eivät saa olla käytön esteenä, Keskinen linjaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin, sekä niitä edistävien toimenpiteiden seuraamista ja raportointia väestöryhmittäin, vuositasolla. Kunnat laativat kerran valtuustokaudessa laajemman hyvinvointikertomuksen, joka hyväksytetään kunnanvaltuustolla. THL on laatinut kuntien raportoinnin yhtenäistämiseksi suosituksen hyvinvointikertomusten minimitietosisällöistä.

– Kunnille osoitetussa 65 kohdan listassa ei kuitenkaan ole ainuttakaan mittaria, joka keskittyisi vammaisten kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, toteaa Keskinen.

– Edellytämme, että kuntien hyvinvointikertomuksiin tulee sisällyttää myös vammaisia henkilöitä koskevia indikaattoreita ja tämän väestöryhmän hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tavoitteita, hän linjaa.

Käytännön tasolla nämä indikaattorit voisivat Keskisen mukaan olla esimerkiksi vammaisten saamasta liikuntaneuvonnasta tai esteettömien lähiliikuntapaikkojen kehityksestä kertovia lukuja.

Hän kehottaa jokaista tutustumaan oman kuntansa raporttiin.

– Hyvinvointikertomus on kuntalaisellekin kätevä työkalu. Kannattaa vilkaista, mitä oman kunnan kertomuksesta löytyy. Onko kunnassasi esimerkiksi nimetty henkilö vastaamaan yhdistysyhteistyöstä? Entä minkä verran kuntasi avustaa sote-järjestöjä ja yhdistyksiä?

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä järjestöillä ja paikallisyhdistyksillä on merkittävä rooli. Neuroliitto painottaa, ettei kolmatta sektoria ole varaa jättää myöskään sote-uudistuksessa syrjään.

– On tärkeää, että toiminta-avustuksia jaetaan paikallisyhdistyksille myös tulevaisuudessa riippumatta hallintorakenteista, Keskinen summaa.