Työnantajat kaipaavat tietoa sairaudesta ja käytännön ratkaisuista
Pystyäkseen tukemaan MS-tautia sairastavaa työntekijää, työnantajat tarvitsevat tietoa sekä itse sairaudesta että sen vaikutuksista työn tekemiseen, ilmenee Neuroliiton ja Kuntoutussäätiön tekemästä kyselystä.
Varhainen tieto mahdollistaa varautumisen
Esihenkilöistä, joilla ei ollut entuudestaan kokemusta MS-tautia sairastavasta työntekijästä, kukaan ei vastannut sairauden herättävän negatiivisia ajatuksia. Sairastuneet itse usein aprikoivat, miten ja missä vaiheessa sairaudesta tulisi kertoa työnantajalle.
Haastatellut esihenkilöt toivoivat tietoa mahdollisista muutostarpeista varhaisessa vaiheessa. Ajoissa saatu tieto helpottaa tilanteeseen varautumista. Kun sairaus tiedetään, pystytään se ottamaan huomioon mm. sijaisjärjestelyissä sekä työprosessien aikatauluttamisessa. Avoimuuden koettiin myös lisäävän ymmärrystä työntekijän tarpeita kohtaan.
Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa avoimuuden
Esihenkilöiltä kysyttiin, kuinka työnantaja voisi edistää sairaudesta ja siihen liittyvistä muutostarpeista kertomista. Haastateltavat toivat esiin, että työkyvyn muutokset pitäisi nähdä positiivisesti vaaratekijöiden ennakointina ja tapaturmien ennaltaehkäisynä. Myös kehityskeskusteluissa työnantaja voisi suoraan kysyä työntekijältä tämän vointia, jolloin asia olisi helpompi ottaa esiin. Erityisen tärkeänä edellytyksenä kuitenkin nähtiin se, että työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri, esihenkilö on läsnä ja helposti lähestyttävä.
Työn muokkaus tuttua mutta osin haastavaa
Haastatteluun osallistuneet tunnistivat työn muokkauksen keinoista parhaiten mahdollisuuden työajan lyhentämiseen. Myös työn organisointiin, työympäristön muutoksiin ja avun saamisen parantamiseen liittyvät toimet tunnistettiin. Heikoiten tunnistettiin teknologian ja apuvälineiden hyödyntäminen sekä työmatkaan liittyvät tukitoimet.
Ammatillinen kuntoutus ja työn osa-aikaistaminen tunnistettiin keinona tukea työkykyä. Puolet vastaajista tunsi yhdenvertaisuuslain mukaisen positiivisen erityiskohtelun mahdollisuuden vammaisen työntekijän kohdalla.
Työn muokkauksessa koettiin kuitenkin haasteita; vaikeimpana työn fyysisen kuormituksen keventäminen. Myös liikkumisen tai kognitiivisen kuormituksen vähentäminen koettiin hankalaksi. Työantajat kaipasivatkin enemmän tietoa käytännön ratkaisumalleista.
Myös työyhteisön koettiin suhtautuvan positiivisesti yksittäisen työntekijän työn muokkaukseen tai erilaiseen kohteluun, kunhan se perusteltiin työyhteisölle. Ison työyhteisön informoiminen koettiin haastavaksi, koska asiaa ei pystynyt kertomaan kaikille yhdellä kertaa. Tilannetta helpotti, jos työntekijä itse koki turvalliseksi kertoa asiasta tai kun työyhteisö oli muutenkin monimuotoinen.
Työn muokkauksen valmiit prosessit helpottavat
Osa haastatelluista koki joustot ja työn muokkauksen helpommaksi tutun kuin uuden työntekijän kohdalla, mutta suurin osa ei nähnyt tässä eroa. Tietoa kaivattiin sairauden etenemisvauhdista ja tuen tarpeesta. Merkitystä oli myös sillä, oliko sairaus muuten tuttu sekä sillä, liittyikö työhön työturvallisuusnäkökulmia.
Suurinta osaa työn muokkaustarpeet kuormittivat vain vähän. Kuormitusta aiheutui siitä, jos työntekijän työssä suoriutumista piti tarkkailla tai jos muokkaustarpeet tulivat yllättäen. Myös työyhteisön informoiminen ja tasapuolisuudesta huolehtiminen aiheuttivat vähän kuormitusta. Kolme haastateltavaa ei kokenut työn muokkausta lainkaan kuormittavana. Heistä yksi totesi sen olevan osa työpaikan prosessia. Toisin sanoen työn muokkaukseen oli olemassa selkeät toimintatavat, mikä vähensi esihenkilölle kohdistuvaa päänvaivaa.
FAKTA
Näin kysely tehtiin
Neuroliitto ja Kuntoutussäätiö selvittivät viime syksynä työnantajien käsityksiä MS-taudista sekä valmiuksia työn muokkaukseen ja työkyvyn tukemiseen. Selvitys tehtiin puhelinhaastatteluin. Haastateltavina oli 10 esihenkilöä tai työyksikön vastuuhenkilöä eri yrityksistä, eri ammattiryhmistä ja eri puolilta Suomea. Mukana oli neljä suurtyönantajaa, kolme keskikokoista ja kolme pientyönantajaa. Haastatelluista seitsemällä ei ollut entuudestaan kokemusta MS-tautia sairastavasta työntekijästä.
Selvitys tehtiin osana Kuntoutussäätiön hanketta, jossa Neuroliitto oli kumppanina. Hankkeessa kehitettiin järjestöjen työllistämisedellytyksiä. Tulokset voi lukea kokonaisuudessaan Kuntoutussäätiön Yhteisömediasta yhteisomedia.fi.
