Sinnittelyn sijaan työkykyongelmiin kannattaa reagoida ajoissa
Ota työterveyshuolto avuksi työelämän taitekohtiin.
Tarvetta työkyvyn tukemiselle on toisinaan vaikea tunnistaa tai myöntää. Haasteista huolimatta pusketaan sinnikkäästi eteenpäin. Kuitenkin esimerkiksi työterveysneuvottelu voidaan järjestää ennen ensimmäistäkään sairauspoissaoloa, joten tukea voi – ja kannattaa – hakea ajoissa.
Työterveyshuolto on tärkeä kumppani työntekijälle, jonka työkyky on heikentynyt sairauden tai toimintakyvyn muutosten vuoksi. Luottamuksellisessa työpaikassa voi olla helppoa keskustella haasteista esihenkilön kanssa ja pohtia työterveyden roolia. Kuitenkin, jos luottamus puuttuu, vuorovaikutus on huonoa tai esihenkilö on uusi, voi olla luontevampaa kääntyä suoraan työterveyden puoleen.
Työterveys kuuluu ihan jokaiselle
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus hankkia työterveyspalvelut, vaikka työntekijöitä olisi vain yksi. Lakisääteiseen palveluun kuuluvat paitsi erilaiset terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset, myös työkyvyn tuki.
Neurologista sairautta hoidetaan yleensä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Tällöin työterveyden rooli työkyvyn tukemisessa voi jäädä huomiotta. Kuitenkin terveydenhuollon toimijoista vain työterveydellä on suora yhteys työnantajaan ja tieto työpaikan olosuhteista. Työntekijän työkyvyn heikentyessä sillä on siis keskeinen rooli ja vaikutusmahdollisuudet, kunhan vain tieto tilanteesta saadaan riittävän ajoissa. Työterveyshuolto kannattaakin valjastaa kumppaniksi jo varhaisessa vaiheessa.
Työterveyshuolto on työkyvyn asiantuntija
MS-tauti, puhumattakaan harvinaisista neurologisista sairauksista, ovat kaikki harvinaisia työterveyshuollossa. Vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan työterveyslääkäri kohtaa keskimäärin yhden MS-tautia sairastavan vuodessa. Näin ollen on selvää, etteivät nämä sairaudet ole työterveyshuollossa rutiinia. Erityisesti kognitiiviset oireet ja uupumus koettiin haastaviksi arvioida työkyvyn kannalta. Joissain tilanteissa työterveys tekee yhteistyötä myös erikoissairaanhoidon kanssa työkyvyn arvioimiseksi.
Toisia harmittaa, että työterveyslääkäri kyselee asiakkaalta tämän sairaudesta. Siitä ei kannata harmistua. Kaikilla lääkäreillä on perustiedot sairauksista, mutta neurologiset sairaudet ovat hyvin yksilöllisiä. Ihmisellä voi olla myös muita sairauksia ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn. Kuka muu olisikaan parempi asiantuntija kertomaan omasta tilanteestaan kuin asiakas itse? Työterveyslääkärin asiantuntemus yhdistettynä asiakkaan arjen asiantuntemukseen johtavat parempaan lopputulokseen ja yhteiseen päätöksentekoon siitä, miten edetään.
Työterveyslääkärin asiantuntemus yhdistettynä asiakkaan arjen asiantuntemukseen johtavat parempaan lopputulokseen.
Työterveysneuvottelu on työkalu
Työterveysneuvottelu (myös kolmikantaneuvottelu tai työkykyneuvottelu) on tärkeä osa työkyvyn tukemisen prosessia. Neuvottelussa on mukana työntekijä, työterveys ja työnantaja. Tilaisuus saattaa olla työntekijälle jännittävä tai jopa pelottava. Työterveysneuvotteluun valmistautuminen onkin yksi keskeisistä neuvonnan aiheista Neuroliiton työelämäneuvonnassa.
Neuvottelun tarkoituksena on muodostaa yhteinen käsitys työn sujumisesta ja tuen tarpeesta työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyslääkäri ja muu työterveyshenkilökunta, kuten työterveyshoitaja, työfysioterapeutti tai työpsykologi, antavat omaa asiantuntemustaan työntekijän tilanteesta ja suosittelevat muutoksia. Työterveyshuollolla ei kuitenkaan ole määräysvaltaa työantajaan.
Työterveysneuvottelusta kirjoitetaan aina muistio, johon kirjataan neuvottelun tarkoitus ja tavoite sekä yhdessä sovitut asiat. Se on toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan työntekijälle riittävä työkyvyn tuki.
Valmistaudu työterveysneuvotteluun
Työterveysneuvottelu etenee yleensä melko samalla kaavalla. Koska työterveyshuollolla on salassapitovelvollisuus, on tärkeää etukäteen sopia, mitä lääkäri voi kertoa ja mikä jää työntekijän kerrottavaksi. Näin itse neuvottelussa on kaikilla selvät sävelet. Yleensä työtekijä tapaakin työterveyslääkärin ennen neuvottelua, jolloin lääkäri saa ajantasaisen kuvan työntekijän tilanteesta.
Joskus työntekijä pelkää, että työterveysneuvottelun tarkoitus on osoittaa työntekijän puutteet ja käynnistää irtisanomiseen johtava prosessi. Tällöin on selvää, että neuvottelussa ei päästä puhumaan avoimesti työntekijän tarpeista, eikä neuvottelusta ole juurikaan hyötyä. Parhaimmillaan neuvottelu toimii lähtölaukauksena hyviin muutoksiin, kun työnantaja pysähtyy kuulemaan työntekijän tilannetta, saa siitä asiallista tietoa ja eväitä ratkaisujen tekemiseen. Työkyvyn tuki saadaan kohtaamaan asiakkaan spesifit tarpeet.
Neuroliiton työelämäasiantuntijat auttavat
Neuroliiton työelämäasiantuntijat auttavat työntekijää hahmottamaan omaa tilannettaan ja mahdollisuuksiaan, tahoja, joiden puoleen kääntyä, sekä omia ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin työntekijän oma toimijuus vahvistuu, hän osaa valmistautua keskusteluihin ja rohkaistuu tekemään ehdotuksia, kun saa esimerkkejä siitä, minkälaisia mukautuksia muiden kohdalla on tehty.
Työelämäasiantuntijat voivat myös osallistua työterveysneuvotteluun työntekijän tukihenkilön roolissa. He voivat tuoda esiin mukautusmahdollisuuksia tai muita ratkaisuja, sekä muistuttaa yhdenvertaisuuslaista, kohtuullisista mukautuksista ja työturvallisuuslain velvoitteista huomioida työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet.
Työelämäasiantuntijoihin saa yhteyden osoitteesta neuroneuvonta.fi. Ratkaisukeinoja löytyy myös osoitteesta aivoturvamies.fi.
