Tutkimus tuo toivoa
Lääketieteen läpimurrot eivät ole mahdollisia ilman panostusta tutkimuksen resursseihin. Meillä on käsillä terveydenhuollon uudistus ja sitä kautta mahdollisuus korjata tutkimusrahoituksen laskeva trendi.
Voisi sanoa, että ilman lääketieteellistä tutkimusta me emme olisi nyt tässä. Rokotteiden ja antibioottien puutteessa olisimme alttiita mitä moninaisimmille, vammauttaville ja jopa kuolemanvaarallisille taudeille. Ilman lääketieteellistä tutkimusta myös koronaviruspandemian jyräämä maailma näyttäisi hyvin toisenlaiselta kuin nyt.
Lääketieteellisen tutkimuksen ansiosta myös esimerkiksi MS-tautia sairastavan henkilön tulevaisuus näyttää huomattavasti valoisammalta kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Nyt ollaan tilanteessa, jossa taudin hoitoon on saatavilla laajalti lääkkeitä ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta on mustaa valkoisella.
Edelleenkään emme tiedä, miksi MS-tauti puhkeaa ja voisiko taudin tulevaisuudessa ehkä jopa ehkäistä kokonaan. Tuoreet tutkimustulokset Epstein Barr -viruksen ja MS-taudin yhteydestä ovat kuitenkin herättäneet tutkijoiden ja lääkäreiden toiveikkuuden. Tulokset viittaavat siihen, että EB-viruksen rooli taudin puhkeamisessa voisi olla merkittävä. Professori Pentti Tienari valaisee tulosten merkitystä laajassa katsauksessaan tässä lehdessä.
Tällaiset läpimurrot eivät ole mahdollisia ilman panostusta tutkimuksen resursseihin: tarvitaan rahaa ja laadukasta koulutusta. Tutkimusrahoituksen laskeva trendi on ollut pitkä. Nyt meillä on käsillä terveydenhuollon uudistus ja sitä kautta mahdollisuus korjata tilanne.
Näkymä tulevaan on kuitenkin sumea, koska emme tiedä, miten hyvinvointialueet tulevat jatkossa tutkimusta rahoittamaan. Tähän asti yliopistojen ja sairaanhoitopiirien yhteistyö on ollut tiivistä, ja yliopistot ovat olleet mukana sairaanhoitopiirien hallinnossa. Tämän hetkisen tiedon mukaan jatkossa näin ei hyvinvointialueilla enää ole.
Tutkimus on yksi keskeinen yliopistosairaaloiden tehtävä, eikä sitä saisi unohtaa. Korkealuokkainen tutkimus on turvattava myös uusilla hyvinvointialueilla.
Yhtä lailla epäselvässä tilanteessa on kuntoutuskenttä. Päätöksentekoon tulee hyvinvointialueiden myötä uusi poliittinen ulottuvuus ja kuntoutusta tarvitsevat pelkäävät alueellisen eriarvoisuuden lisääntyvän.
Potilasjärjestöjen on nyt oltava hereillä ja tuotava vahvasti esiin kuntoutuksen vaikuttavuutta ja sen hyötyjä paitsi sairastavalle itselleen myös hyvinvointialueiden taloudelle ja kansantaloudelle laajemmin. Tätä vahvaa viestiä tuo myös HUSin entinen toimitusjohtaja Juha Tuominen haastattelussaan tässä lehdessä. Tuominen näkee, että järjestöjen tuottamat kuntoutuspalvelut ovat kovan paineen alla. Sote-uudistuksella haetaan säästöjä ja tehokkuutta. Järjestökentän on nyt kyettävä kirkastamaan oman työnsä merkitys uudistuksessa, joka on rakennettu talous edellä.
Juha-Pekka Erälinna
neurologian dosentti
Neuroliiton liittohallituksen puheenjohtaja
