Sairauden hoito on vuorovaikutusta

Ensi vuoden alussa julkaistaan uusi MS-taudin Käypä hoito -suositus. Päivitystarve tuli ajankohtaiseksi useiden uusien lääkehoitojen tultua tarjolle. Esimerkiksi taudinkulkuun vaikuttavia MS-lääkkeitä on saatavilla jo liki 20. Vuonna 2020 julkaistu suositus on ehtinyt jo osin vanhentua.

Uutena asiana päivitystyössä on ollut potilaiden osallistaminen prosessiin lääketieteellisten asiantuntijoiden lisäksi. Tästä on lehdessä hyvä katsaus. Sairastavien näkemykset myös näkyvät uudessa suosituksessa muun muassa erillisenä, omahoitoon keskittyvänä kappaleena ja lasten MS-tautia kuvaavana osiona. Suosituksessa esitetään myös ensimmäistä kertaa oireenmukaisen hoidon periaatteita.

Käypä hoito -suosituksen merkitys korostuu entisestään uusien hoitojen ja hoitovaihtoehtojen myötä. Suositus tarjoaa hoitavalle lääkärille päätöksenteon tueksi tieteelliseen näyttöön perustuvan ohjeistuksen MS-taudin hoitoon. Sen tarkoituksena on myös yhdenmukaistaa hoitoa ja kuntoutusta niin, että ne on mahdollista toteuttaa samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Ja huonoimmassa tapauksessa jopa vähentää riskiä haitallisten hoitokäytäntöjen muodostumiselle.

Päivitystä, vauhdikasta sellaista, tapahtuu myös toisella suunnalla: uuden teknologian sairauden hoitoon ja kuntoutukseen tuomissa mahdollisuuksissa. Lukemattomat tällaiset ratkaisut ovat jo osa arkeamme: on sähköpyöriä ja älykelloja, robotit kuljettavat ruokaa meille kotiin. Moni teknologinen oivallus tukee toimintakykyämme tai osallisuuttamme, vaikka se ei olisi suunnittelijan ensimmäinen ajatus edes ollut.

Tästä lehdestä voi lukea, miten teknologia ja tekoäly ovat avanneet maailmaa MS-tautia sairastaville Tanjalle ja Mikalle. Tanjalle se tarkoittaa parempaa toimintakykyä ja sitä kautta mahdollisuutta tehdä työtä ja harrastaa. Mikalle taas on auennut uudenlainen väylä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja osallisuuteen.

Teknologia ei voi olla ratkaisu kaikkeen, mutta parhaimmillaan se on meille avuksi. Suhtaudun myönteisellä uteliaisuudella siihen, millaisia mahdollisuuksia meille teknologisen kehityksen kautta vielä aukeaa. En usko, että tiedämme siitä vielä pientäkään osaa.

Juha-Pekka Erälinna
neurologian dosentti
Neuroliiton liittohallituksen puheenjohtaja