Merja Voutilainen etsii uutta hoitomuotoa MS-tautiin
Toiveena on kehittää MS-tautiin hoito, joka voisi suojata tai korjata hermosolu- ja myeliinivaurioita.
Hermorappeumasairauksia ja MS-tautia tutkivan apulaisprofessori Merja Voutilaisen ei tarvitse pitkään miettiä, kun häneltä kysyy, mikä motivoi tutkijaa eniten.
– Kyllä se on se mahdollisuus kehittää uusia lääkkeitä sairauksiin, joihin ei ole tällä hetkellä hidastavaa tai parantavaa hoitoa. Perimmäisenä kimmokkeena on halu auttaa näitä sairauksia sairastavia ihmisiä.
Voutilaisen noin 15 hengen tutkimusryhmä tekee työtään Helsingin yliopiston Viikin kampuksella farmakologian ja lääkehoidon osastolla. Tutkimusryhmä on jo pitkään selvittänyt aivoperäisten dopamiinikasvutekijöiden CDNF:n ja MANF:n ja näiden muunnosten soveltuvuutta Parkinsonin tautiin, ALS:iin ja Huntingtonin tautiin. Nyt on tutkimuskohteeksi tullut myös MS-tauti, koska siinä on taustalla samankaltaisia patologisia ilmiöitä kuin Parkinsonin taudissa ja ALS:ssa.
Tavoitteena on kehittää uusi hoitomuoto MS-taudille. Tähän tutkimusryhmä sai viime vuonna MS-säätiön 10 000 euron suuruisen apurahan.
– Toivon, että saamme joku päivän kehitettyä MS-tautiin tehokkaan hoidon – sellaisen, joka voisi suojata tai korjata hermosolu- ja myeliinivaurioita. Voi olla, että ratkaisu löytyy yhdistelmälääkkeestä, jossa CDNF- ja MSNF-pohjaista lääkettä käytettäisiin yhdessä jonkun jo markkinoilla olevan MS-tautiin tarkoitetun lääkkeen kanssa.
Voutilaisen kiinnostus hermorappeumasairauksiin syttyi, kun hän teki farmakologian väitöskirjaansa.
– Olen ollut onnekas ja päässyt mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Väitöskirjani tein professori Raimo Tuomisen ja professori emeritus Mart Saarman kanssa yhteistyössä. Osoitin vuonna 2011 valmistuneessa väitöskirjatutkimuksessani, että CDNF ja sen sukulaisproteiini MANF suojaavat ja korjaavat dopamiinihermosoluja Parkinsonin taudin kokeellisessa mallissa.
Lupaavista ALS:n ja Parkinsonin taudin eläinkokeiden tuloksista huolimatta CDNF- ja MANF-pohjaisiin hoitoihin liittyi ongelma: ne eivät läpäise veriaivoestettä, joten ne on annosteltava suoraan potilaan aivoihin.
Vuonna 2017 Voutilainen kuitenkin havaitsi, että ihon alle annostellut CDNF- ja MANF-muunnokset läpäisevät veriaivoesteen. Näitä lääkkeitä voitaisiin siis jatkossa antaa ihonalaisina pistoksina.
– Tämä mullistanee hermorappeumasairauksien ja MS-taudin hoidon tulevaisuudessa, jos vain pystymme onnistuneesti toistamaan eläinkokeiden lupaavia tuloksia potilaskokeissa.
Juuri tällaisista edistysaskeleista Voutilainen innostuu.
– On aina yhtä mielenkiintoista nähdä tutkimusten etenevän. Uudet tutkimustulokset ovat osa ratkaisua, kuin pieniä paloja isossa palapelissä.
