Opinnäytetyö: Pilates-harjoittelu paransi fyysistä työkykyä
Tuoreessa opinnäytetyössä tutkittiin pilatesharjoittelun vaikutusta hoitohenkilökunnan fyysiseen ja psyykkiseen työkykyyn. Osallistujat kokivat fyysisen työkykynsä parantuneen kahdeksan viikon harjoittelun myötä.
Pilates-harjoittelun kahdeksan perusperiaatetta ovat Body Control -pilateksen mukaan: hengitys, keskittyminen, kehon keskustan käyttö, rentous, linjaus, koordinaatio, liikkeiden virtaus ja sitkeys. Harjoittelulla on todettu monia positiivisia vaikutuksia ihmisen kehoon: se vahvistaa syviä ja ryhtiä ylläpitäviä lihaksia, tasapainottaa mieltä sekä tukee toipumista neurologisista ongelmista, jolloin liikkeen hallinta ja koordinaatio tuottaa hankaluuksia. Pilates-harjoittelussa voidaan hyödyntää monia erilaisia laitteita ja välineitä, kuten Reformer-laitetta (Kuva 1), kuminauhaa ja pilates palloa.
LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat tekivät opinnäytetyön Pilates-harjoittelun vaikutuksista hoitotyöntekijöiden keskivartalon hallintaan. Opinnäytetyö oli kohdistettuna Neuroliiton palvelutalo Satakielen hoitohenkilökuntaan. Sen tavoitteena oli tutkia miten kahdeksan viikon Pilates-harjoittelu vaikuttaa työntekijöiden keskivartalon hallintaan työtehtävissä sekä fyysiseen ja psyykkiseen työkykyyn.
Tutkimuksen kulku
Tutkimukseen osallistui kahdeksan 38–55-vuotiasta naista. Heille suoritettiin keskivartalon hallintaan liittyvät alkumittaukset (alavartalon liikekontrollia mittaavia testejä) ennen kahdeksan viikon Pilates-harjoittelujakson alkua. Lisäksi heiltä kerättiin kyselylomakkeen avulla tietoa subjektiivisista kokemuksista fyysisestä sekä psyykkisestä työkyvystä. Samat mittaukset suoritettiin harjoittelujakson jälkeen. Saadut tulokset analysoitiin tilastollisesti SPSS-analysointiohjelmalla.
Harjoitusohjelma sisälsi kahdeksan viikon ajan kaksi kertaa viikossa ohjatun Pilates-harjoituksen (kesto noin 1 h) sekä kerran viikossa suoritettavan kotiharjoitteen. Harjoitteet vaikeutuivat jakson aikana kahdesti. Kotiharjoiteohjelmia oli kaksi erilaista ja ne koostuivat tunneilla tehdyistä harjoitteista. COVID-19-pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi viimeiset kolme viikkoa Pilates-harjoittelujaksosta ohjattiin etäyhteydellä.
Tutkimuksen tulokset
Kyselylomakkeen mukaan työntekijät kokivat keskivartalon hallintansa työtehtävissä parantuneen keskiarvollisesti 26 %. He myös kokivat, että fyysinen työkyky kasvoi Pilates-harjoittelun myötä 27 %. Suoritetut mittaukset tukivat tätä subjektiivista tunnetta keskivartalon hallinnan kehittymisestä. Tuloksista voitiin todeta, että psyykkiseen työkykyyn harjoittelulla ei ollut vaikutusta.
Pilates-harjoittelusta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa varsinkin isommalla otoskoolla ja lisämittauksilla, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää ja yleistää tulevaisuudessa vielä enemmän. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin jo todeta, että Pilates-harjoittelu on yksi hyvä harjoitusmuoto hoitotyötä tekevien keskivartalon hallinnan kehittämiseen. Tutkimustuloksia voisi myös hyödyntää hoitotyötä tekevien informoinnissa keskivartalon hallinnan tärkeydestä työtehtävissä.
Julia Routio, Emmi Simonen ja Kari Kauranen
Kirjoittajat ovat LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoita. Tutkimus oli osa heidän opinnäytetyötään.
