Murrosvaiheen edelläkävijä

– Siihen aikaan kehittyi Suomessa selvä ajolähtötilanne.

Näin Panelius kuvaa 1960-luvun puolivälin tienoilla alkanutta kiihkeää kehitysvaihetta, jolloin Suomeen perustettiin ensimmäiset MS-potilasyhdistykset sekä moniin sairaaloihin ensimmäiset neurologian klinikat.

Paneliuksen mukaan taustalla oli hermo- ja mielitautien erikoisalan jako vuonna 1961 psykiatriaan ja neurologiaan, neurologian oppituolien perustaminen lääketieteellisiin tiedekuntiin sekä neurologian erikoislääkärikoulutuksen alkaminen.

Paneliuksen väitöskirja vuodelta 1969, Studies on Epidemiological, Clinical and Etiological Aspects of Multiple Sclerosis, on ensimmäinen suomalainen MS-tautia tutkinut väitöskirja.

– Aluksi tein pienemmän tutkimuksen 1965, jota laajensin. Kävimme potilaiden kotona yhdessä lääkintävoimistelija Hellin Tuovisen kanssa ja tutkin heitä myös Turun neurologian klinikalla.

– Kaikilta tutkittavilta otettiin verikoe, koska halusimme varmentaa ja analysoida muissa tutkimuksissa tehdyn havainnon korkeista tuhkarokkoviruksen vasta-ainelöydöksistä MS-potilailla. Se olisi osoitus MS-taudin mahdollisesta liittymisestä varhaiseen virusaltistukseen, Panelius kertoo.

Turun yliopiston virusopin professori Pekka Halonen suostui yhteistyöhön henkilökuntansa kanssa. Virusaltistuksen ja MS-taudin yhteyttä analysoitiin vielä useita vuosia.

Paneliuksen tutkimus osoitti, että MS-taudin esiintyvyys tutkimusalueella oli varsin runsasta ja samaa luokkaa muissa Pohjoismaissa tehtyjen havaintojen kanssa. Tuhkarokkoviruksen vasta-ainetaso oli MS-potilailla verrokkeja korkeampi.

– Väitöskirjaprojektini oli käynnissä samanaikaisesti Turun MS-yhdistyksen syntyvaiheiden kanssa. Oli luontevaa, että MS-yhdistys sai myös uusia jäseniä, koska olin molemmissa mukana. Jäseneksi pääsi myös ilman MS-diagnoosia, samantapainen invaliditeetti riitti.

Tuolloin MS-yhdistysten rooli oli erityisen tärkeä MS-työn käytännön kysymyksissä. Helsingin ja Turun MS-yhdistykset alkoivat järjestää lähialueillaan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Vuodesta 1971 alkaen järjestäjänä oli Suomen MS-liitto.

Martin Panelius toimi joitakin kertoja kurssien lääkärinä tutustuakseen toimintaan läheltä.

– Kuntoutustilaisuuksien kaikki anti raportoitiin tarkasti ja kirjallisesti. Usein kursseihin osallistui myös paikallisia neurologeja. Kurssit antoivat hyvää harjoittelua ja valmistelua siihen, kun Maskun kuntoutuskeskusta alettiin perustaa ja suunnitella.

Paneliuksella oli rooli siinäkin.

– Minulla oli mahdollisuus seurata MS-liiton keskeisiä toimintoja pitkäaikaisena liittohallituksen neurologijäsenenä ja Maskun Kuntoutuslaitoksen eri rakennusvaiheiden rakennustoimikuntien jäsenenä.

– Laitoksen valmistuttua olin mukana valitsemassa kahta avainhenkilöä sen johtoon, ensin ylihoitajaksi Eija Luodon ja sitten ylilääkäriksi Juhani Ruutiaisen, kollegani Turun yliopiston neurologian klinikalta. Oli tärkeää, että he ammattiosaajina saivat heti täyden vastuun ja toimintamahdollisuudet kuntoutuslaitoksen kliinisen toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.