”MS-tutkimuksessa on nyt punainen lanka”

Huhtikuisessa median taustatilaisuudessa käytiin läpi sitä, mitä MS-taudin tutkimuksessa ja hoidossa on saavutettu ja millainen on taudin ennuste tänään. Neurologian dosentti Merja Soilu-Hänninen päivitti tuoreimpia faktoja MS-taudin esiintyvyydestä, ilmaantuvuudesta ja sairastuneiden demografiasta. Lähteinään hänellä olivat maailmanlaajuinen Atlas of MS -rekisteri, sekä Suomen kansallinen MS-rekisteri, joka kattaa 12 494 suomalaisen MS-potilaan tiedot. 

Rekistereistä piirtyy esiin kiinnostavia tietoja, kuten se, että MS-tautia sairastavien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa maailmanlaajuisesti. Sairastavia on tällä hetkellä liki kolme miljoonaa, heistä Suomessa yli 12 000. Kasvu on ollut nopeaa: vuonna 2013 MS-sairastavia oli maailmanlaajuisesti 2,3 miljoonaa. 

Kasvua selittävät muun muassa diagnostiikan tehostuminen (tauti löydetään varhemmin) sekä tehokkaammat lääkehoidot, joiden ansiosta sairastavat elävät pidempään. Myös globaali väestönkasvu on ilmeinen tekijä. 

– Lisäksi naisten suuri osuus MS-potilaista ja naisten yleisestikin pidempi eliniän odote voi vaikuttaa, Soilu-Hänninen totesi. 

Ilmaantuvuuden kasvu näyttää taittuvan

Myös MS-taudin ilmaantuvuus, eli montako henkilöä vuosittain sairastuu, on ollut kasvussa. Suomessa tuo luku on tällä hetkellä noin 400. Kasvu näyttää kuitenkin tasaantuneen 2000-luvulla. Soilu-Hänninen arvioi, että suomalaisten terveellisemmät elämäntavat voivat olla tässä yksi tekijä. Esimerkiksi D-vitamiinin saantiin on kiinnitetty jo vuosien ajan huomiota äitiysneuvolasta alkaen. 

– Väestötasolla tapahtunut tupakoinnin väheneminen ja D-vitamiinipitoisuuksien suureneminen saattaisivat selittää ilmaantuvuuden tasaantumista, mutta tästä ei ole mitään tutkimusnäyttöä.

Tyypillisesti MS-tauti tauti diagnosoidaan 20–40-vuotiaana. Nykyään tiedetään, että tautiin liittyvät immunologiset tapahtumat alkavat jo kuukausia, jopa vuosia, ennen oireita. Näiden taudin puhkeamista ennakoivien tapahtumien tunnistamiseksi tehdään tutkimustyötä, jotta sairauteen päästäisiin kiinni mahdollisimman varhain, ennen kuin se ehtii aiheuttaa elimistössä vahinkoa.

Hoitokeinojen kirjo monikertaistunut

Avain-lehden sivuiltakin tuttu neurologi Juha Multanen kuvaili MS-taudin hoidon kehitystä. 90-luvulla taudin hoito mullistui, kun markkinoille tulivat ensimmäiset immuunipuolustukseen vaikuttavat lääkkeet, joilla MS:n kulkuun voitiin vaikuttaa. Siihen asti oli hoidettu vain sairauden oireita. 

Kolmenkymmenen vuoden aikana lääkkeiden määrä ja teho ovat monikertaistuneet.

– Lääkitysvaihtoehtoja on jo niin paljon, että potilaan lääkehoidon suunnittelu vaatii lääkäriltä osaamista ja perehtymistä, Multanen sanoi. 

Pääasiassa taudin kulkuun vaikuttavat lääkkeet on tarkoitettu taudin aaltomaisen muodon hoitoon. MS-taudin etenevän muodon lääkekehitys on ollut vaikeaa. 

– Nyt etenevään MS-tautiin on lääketutkimuksia käynnissä. Ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä vuonna.

Varhaisemmin ja tehokkaammin

Erityisen hyvää MS-taudin hoidossa Suomessa on Multasen mielestä se, että diagnostiikka on tehostunut ja tehokkaaseen hoitoon päästään nopeammin. 

– Viive oireiden ilmenemisestä hoidon aloitukseen on puolittunut kymmenessä vuodessa. Se myös parantaa MS-potilaiden ennustetta, Multanen kertoi. 

Tuore tutkimus osoittaa, että hoitolinjaukset Suomessa ovat muuttuneet: korkeatehoinen lääkehoito on yhä useammin potilaan ensimmäinen lääke. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että varhain aloitettu korkeatehoinen lääkitys suojaa MS-taudin etenemiseltä paremmin kuin asteittain tehostettava lääkitys. 

– Olemme olettavasti matkalla kohti yhä tarkempaa sairauden sisäistä tyypitystä ja sen myötä potilaskohtaisesti räätälöitävää hoitoa. Mutta se on vielä tulevaisuutta. 

Nykyisin MS-taudin lääkehoidon tavoitteena on sairauden etenemisen pysäyttäminen. Seuraava maalikin tutkijoille on jo asetettu: korjaava hoito. 

Punainen lanka löytyy

MS-taudin mekanismin ja syntysyyn selvittämisessä tehtiin läpimurto kaksi vuotta sitten, kun Epstein Barr -viruksen rooli taudin merkittävimpänä aiheuttajana saatiin todistettua. Professori Pentti Tienari esitteli herättäviä lukuja: EB-viruksen aiheuttaman mononukleoosin sairastaneilla on 30-kertainen riski sairastua MS-tautiin kuin verrokeillaan. 

EB-virus löytyy lähes jokaisen suomalaisen elimistöstä. Kaikki eivät sairasta sen aiheuttamaa mononukleoosia, tutummin pusutautia. 

– EBV on herpesvirus, joka jää pysyvästi pienen osaan B-lymfosyyttejä. Se ei poistu soluista niiden jakaantuessa, Tienari selitti. 

Virus ei yksin aiheuta MS-tautia, vaan tarvitaan muutakin. Esimerkiksi D-vitamiinin puute, tupakointi ja naissukupuoli ovat MS-taudin riskiä nostavia ympäristötekijöitä.

Miksi tämä löytö sitten on niin merkittävä? 

– Koska tiedämme nyt, että MS on yleisen viruksen harvinainen komplikaatio, Tienari sanoi.

Virusta vastaan voi kehittää rokotteen ja EBV-rokotetutkimuksia on jo käynnissä. Itse asiassa Euroopan komissio rahoittaa parhaillaan yhtä sellaista yli seitsemällä miljoonalla eurolla. Rokote voisi estää MS-taudin tulevaisuudessa kokonaan.

– Voidaan myös kehittää EBV:n aktivaatiota estäviä viruslääkkeitä, joilla elimistössä oleva virus saadaan ikiuneen. Tai täsmähoitoja EBV-positiivisiin B-soluihin tai EBV muisti T-soluihin.

– Löytö on antanut MS-tutkimukselle selkeän suunnan, ”tulipunaisen langan”, Tienari summasi.