MS-tauti vaikuttaa alaraajojen terveyteen ja toimintakykyyn
Tuloksia alaraajaterveyden kysely- ja haastattelututkimuksesta
Jalkaterveydellä ja laajemmin alaraajaterveydellä tarkoitetaan jalkaterien ja alaraajojen toiminnallista hyvinvointia. Hyvä alaraajaterveys on keskeinen tekijä ihmisen liikuntakyvyn ja päivittäisten toimintojen sujuvuuden kannalta. Se mahdollistaa esimerkiksi kävelyn ja arjen askareista selviytymisen ilman kipua tai rajoituksia. Alaraajaterveyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten yleinen terveydentila, pitkäaikaissairaudet, liikkumisen määrä ja alaraajojen kuormitus. Lisäksi jalkojen omahoidon säännöllinen toteuttaminen on olennainen osa alaraajaterveyden ylläpitämistä.
MS-tauti neurologisena sairautena vaikuttaa alaraajaterveyteen. Huolimatta tunnistetusta yhteydestä, MS-tautia sairastavien henkilöiden alaraajaterveydestä tiedetään melko vähän. Aikaisempi tutkimus on kohdistunut kuvaamaan pääasiassa MS-tautia sairastavien henkilöiden toimintakykyä, kävelyn muutoksia ja kaatumistapaturmia. Sen sijaan tieto MS-tautia sairastavien henkilöiden alaraajojen terveydestä on vähäistä. Tässä artikkelissa kuvataan MS-tautia sairastavien kokemuksia alaraajaterveydestään. Tulokset perustuvat Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen koordinoimaan tutkimushankkeeseen
Kokemuksia alaraajojen terveydestä ja hoidosta
Tutkimushaastatteluiden tarkoitus oli kuvata MS-tautia sairastavien henkilöiden kokemuksia alaraajaterveydestään ja jalkojen omahoidosta sekä näkemyksiä terveydenhuollon roolista alaraajaterveyden tukemisessa. Haastattelut toteutettiin vuoden 2023 lopussa. Haastatteluihin osallistui yhteensä 15 MS-tautia sairastavaa henkilöä, joiden keski-ikä oli 53 vuotta (vaihteluväli 35–74 vuotta). Haastateltavat olivat sairastaneet MS-tautia keskimäärin 16 vuotta.
Osallistujien mielestä alaraajaterveydestä huolehtiminen oli yksi tärkeimmistä omahoidon osa-alueista MS-taudin yhteydessä, ja he olivat pääosin hyvin motivoituneita pitämään jaloistaan huolta. Alaraajaterveyden ylläpitoon kuului olennaisesti liikkuminen päivittäisten toimien yhteydessä sekä liikunnan harrastaminen. Haastateltavat joutuivat kuitenkin usein pohtimaan liikunnan ja levon tasapainoa, ja liikuntamäärää on välillä tarpeen rajoittaa väsymyksen vuoksi. Lisäksi taudin aaltomainen kulku saattoi pakottaa pitämään taukoja raskaammasta liikunnasta. Haastateltavien mukaan talvisin liikkuminen on usein hankalampaa, erityisesti jos tasapaino on heikentynyt, kävelymatka on lyhentynyt tai liikkumisen apuväline on käytössä.
Kipu ja erilaiset tuntemukset alaraajoissa, kuten särky, hermokipu, kylmän ja kuuman tunne, turvotus ja painon tunne, olivat yleisiä. Erityisesti jalkojen väsymys, niin tuntemuksena kuin lihasten aktivoitumisen vaikeutena, haittaa päivittäistä toimintaa. Haastateltavat käyttivät oireiden lievittämiseen itsehoidollisia keinoja, kuten kohoasentoa, viilentäviä jalkakylpyjä ja lepoa. Myös kipulääkkeet ja MS-taudin lääkitys helpottivat osalla oireita.
Useille haastateltaville jalkojen puhtaudesta sekä ihon ja kynsien kunnosta huolehtiminen oli osa päivittäistä omahoitoa. Kuitenkin jalkojen omahoito, kuten kynsien leikkaaminen, voi olla haastavaa ilman apua ja vaatii avustajaa. Osa haastateltavista käytti jalkahoitajan palveluita ihon ja kynsien hoitamiseen joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Sopivien sukkien ja erityisesti jalkineiden löytäminen, jotka sopivat Suomen vaihteleviin vuodenaikoihin ja sääolosuhteisiin, aiheutti haasteita. Lisäksi sopivien jalkineiden hankintaa vaikeutti mahdollinen peroneus -tukien käyttö.
Haastateltavat, joilla oli säännöllinen fysioterapiakontakti, kokivat saavansa tukea terveydenhuollosta alaraajaterveyden ylläpitämiseen. Alaraajat huomioitiin fysioterapiassa toimintakyvyn kautta, harjoittamalla lihasvoimaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Useilla haastateltavilla ainoa kontakti terveydenhuoltoon oli kuitenkin lääkärin kontrollikäynnit, ja he kokivat, ettei alaraajojen kokonaisterveyteen kiinnitetty huomiota. Haastateltavien kokemusten mukaan vaatii potilaan omaa aktiivisuutta saada esimerkiksi alaraajatukia apuvälinepalveluista. Osallistujille ei ollut tarjottu mahdollisuutta jalkaterapiaan ja ammattiryhmän työ oli jäänyt vieraaksi. Osallistujilla oli tarve saada enemmän yksilöllistä tietoa alaraajaterveydestään ja tukea ja ohjausta omahoidon toteutukseen. Lisäksi kaivattiin kokonaisvaltaisempia terveydenhuollon palveluita, joissa eri mahdollisuuksista saisi tietoa eikä hoidon saaminen jäisi potilaan oman aktiivisuuden varaan.
MS-tautia sairastavien itsearvioitu jalkaterveys
MS-tautia sairastavilla henkilöillä on paljon alaraajaterveyden vaivoja keväällä 2024 kerätyn kyselyaineiston mukaan. Kyselyyn vastasi 969 henkilöä, joiden keski-ikä oli 53 vuotta (vaihteluväli 24–82) ja he olivat sairastaneet MS-tautia keskimäärin 18 vuotta. Yleisimmät itseraportoidut vaivat olivat kuiva iho, kylmät jalat, suonenveto, paksuuntuneet kynnet ja jalkakipu (Kuviot 1–3)). Näiden lisäksi jalkojen rakenteelliset muutokset, kuten lattajalka ja jalkojen turvotus olivat yleisiä.
MS-tautia sairastavien henkilöiden jalkaterveys on vaihteleva. Vaivojen määrä osoittaa, että MS-tautia sairastavat henkilöt voisivat hyötyä säännöllisestä jalkaterapiasta ja erilaisista yksilöllisistä hoitomenetelmistä jalkavaivojen pahenemisen estämiseksi. Tulevaisuudessa on tärkeää varmistaa, että myös MS-tautia sairastavilla henkilöillä on mahdollisuus jalkaterapiaan ja terveyspalvelujärjestelmässä huomioidaan MS-tautia sairastavien henkilöiden terveys kokonaisuutena, johon kuuluvat myös alaraajat.
Vinkkejä itsehoitoon
Alaraajaterveyden omaehtoinen edistäminen on tärkeää. Kaikenlainen liikunta edistää MS-tautia sairastavan henkilön alaraajaterveyttä. Liikkuminen voi kuitenkin olla vaikeutunut MS-taudin aaltomaisen vaihtelun takia. Tästä huolimatta vähäinenkin liikunta on suositeltavaa. Liikkuminen ulkona luonnossa vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja ylläpitää alaraajojen lihasvoimaa. Myös erilaiset sisätiloissa tai istuen tehtävät liikkuvuusharjoitteet ovat hyödyllisiä. Tasapainoa edistävät harjoitteet ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan vahvistaa vakaata kävelyä myös epätasaisissa maastoissa.
Jos alaraajat ovat jatkuvasti kipeät ja kipu haittaa päivittäistä toimintaa, on hyvä hakeutua ammattilaisen vastaanotolle. Jalkaterapeutti on alaraajaterveyden asiantuntija, joka tekee alaraajaterveyden arvioinnin ja suunnittelee asianmukaisen hoidon. Fysioterapeutin osaamisessa puolestaan on keskeistä kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen ja erilaisten toiminnallisten harjoitteiden ohjaaminen.
Riitta Rosio, TtT, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Minna Stolt, TtT, professori (ma), hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, Satakunnan hyvinvointialue
