MS-taudin kantasoluhoito osaksi julkista terveydenhuoltoa Hollannissa
Hollannin MS-järjestö Multiple Sclerose Vereniging Nederland ja neurologinen yhdistys lobbasivat vuosia ratkaisun puolesta.
Viime joulukuussa Hollannin kansallinen terveydenhuollon instituutti julkaisi päätöksen, että AHSCT:n eli vertamuodostavan kudoksen kantasolusiirrehoidon tehosta MS-taudin hoidossa on riittävästi näyttöä ja se katetaan jatkossa julkisesta sairausvakuutuksesta.
Päätös on seurausta Hollannin kansallisen MS-järjestön ja neurologisen yhdistyksen yhteisestä vaikuttamistyöstä.
– Tämä on hieno uutinen MS-tautia sairastaville ja tärkeä ensiaskel. Olemme vakuuttuneita, että kantasolusiirtohoito tarjoaa ratkaisun sille potilasjoukolle, joka ei hyödy tehokkaista taudin kulkua muuntavista lääkkeistä, sanoo MS-järjestön puheenjohtaja Jan van Amstel.
Hoidon saatavuus rajataan hyvin tarkasti tietylle potilasryhmälle. Se tarkoittaa erittäin aktiivista aaltomaista tautimuotoa sairastavia, jotka ovat sairastuneet hiljattain ja joiden sairaus etenee nopeasti. Edellytyksenä on myös, että he ovat kokeilleet tehokkaita taudin kulkua muuntavia lääkkeitä, mutta niistä ei ole ollut apua. Hoidettaville ei saisi olla kertynyt mittavaa neurologista haittaa.
Hollannissa nämä kriteerit koskevat vuositasolla 10–20 henkilöä. Maassa on MS-sairastavia arviolta 25 000.
Viime aikoihin saakka hollantilaiset MS-potilaat ovat matkustaneet muun muassa Venäjälle ja Meksikoon kantasolusiirrehoitoa varten. Näissä maissa hoidetaan myös ensi- ja toissijaisesti etenevää tautimuotoa sairastavia.
Hollannin MS-järjestö on vahvasti suositellut, ettei näille matkoille lähdettäisi. Syynä on se, että kantasolusiirrehoidon tehokkuus on osoitettu vain tarkkaan rajatulle potilasryhmälle. Ensi- ja toissijaisesti etenevää tautimuotoa sairastavat hyötyvät hoidosta hyvin pienellä todennäköisyydellä.
Kantasolusiirrehoidon on todettu olevan yhtä tehokas kuin tehokkaiden taudin kulkua muuntavien lääkkeiden. Sen sivuvaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti lääkehoitoja vakavammat.