MS-taudin aiheuttama haitta ei yhdisty sairaudelle altistavaan HLA-genotyyppiin
MS-tautia pidetään kulultaan hyvänlaatuisena, kun sairastavan pysyvää neurologista haittaa kuvaava EDSS-luokitus yltää korkeintaan tasolle kolme, aikaisintaan viidentoista vuoden kuluttua sairauden alusta. Kyse on kuitenkin kiistellystä käsitteestä.
Ensinnäkään EDSS-asteikko ei kovinkaan herkästi tunnista kaikkia potilaan hyvinvoinnin kannalta merkittäviä oireita, kuten lieviä muistivaikeuksia tai poikkeavaa uupuneisuutta. Toiseksi luokitus ei huomioi lainkaan taustalla mahdollisesti tapahtuvia muutoksia aivojen tai selkäytimen magneettikuvauksissa. Näillä puolestaan voi olla myöhempää ennustevaikutusta, vaikka ne alkuun aiheuttaisivatkin vain vähän tai eivät lainkaan oireita.
Joka tapauksessa ruotsalaistutkijat käyttivät edellä mainittua kriteeristöä analysoidessaan maansa valtakunnallisesta potilasrekisteristä kaikkiaan 11 222 potilaan tietoja, tavoitteenaan arvioida hyvälaatuiseksi luokiteltuun taudinkulkuun linkittyneitä piirteitä. 2 420 potilasta täytti hyvänlaatuisen MS-taudin määritelmän. Tähän potilasjoukkoon kuului keskimääräistä enemmän naisia sekä niitä, joilla sairaus oli alkanut jo nuorella iällä. Hyvänlaatuiseksi luokitelluilla potilailla oli lisäksi vähemmän pahenemisvaiheita kuin muilla potilailla ensimmäisten 2–5 sairausvuoden aikana. Tässä potilasryhmässä myös ensimmäisestä pahenemisvaiheesta toipuminen oli useimmiten täydellistä. (1)
Vuonna 2016 julkaistu amerikkalaistutkimus päätyi aikanaan varsin samankaltaisiin tuloksiin. New Yorkin osavaltion potilasrekisteristä kerätyssä, yli 6 000 potilaan aineistossa näet havaittiin, että naissukupuoli ja nuorena alkanut sairaus ennustivat hyvänlaatuista taudinkulkua jatkoseurannassa. Samanlainen suojavaikutus liittyi myös jo lähtötilanteessa käytössä olleeseen ja läpi seurannan jatkuneeseen MS-lääkitykseen. Jos lääkehoito keskeytyi seurannan alkuvaiheessa, oli näiden potilaiden ennuste jonkin verran heikompi eikä tällöin juurikaan eronnut niistä, joilla lääkitystä ei ollut alun perinkään. Lääkehoidon lisäksi ainoa hyvänlaatuisena säilynyttä taudin kulkua seurannassa ennustanut seikka amerikkalaisaineistossa oli pitkä taudin kesto. (2)
Nyt alkuvuodesta raportoidussa ruotsalaistutkimuksessa arvioitiin myös MS-taudille altistavan HLA-geelialleelin (DRB115:01) sekä sairaudelta suojaavan HLA-tyypin (A02:01) esiintyvyyttä hyvänlaatuista tautimuotoa potevilla muihin potilaisiin verrattuna. Näiden geenien osalta ryhmien välillä ei todettu merkittäviä eroja.
Ruotsalaistutkijoiden loppupäätelmä olikin se, että taudinkulkua ohjaavat ilmeisimmin erilaiset ympäristötekijät, sekä perimän osalta muut kuin valkosolujen pintavalkuaisaineita koodaavat HLA-geenit. (1)
EDSS-asteikko
- EDSS-asteikko on amerikkalaisen neuroepidemiologin John F. Kurtzken vuonna 1983 esittelemä MS-oirekirjoa kuvaava haittaluokitus.
- Asteikko alkaa nollasta (täysin oireeton ja vailla neurologisia löydöksiä oleva henkilö) ja päättyy tasolle 9,5 (autettava vuodepotilas).
- Pisteytys koostuu kaikkiaan seitsemästä eri funktionaalisesta osa-alueesta (näkö, aivohermot, liikehermoradasto, pikkuaivot, tuntoradasto, rakko ja suoli sekä kognitiiviset toiminnot), jotka puolestaan pisteytetään kukin nollasta kuuteen. Pisteet lisääntyvät haitan kasvaessa.
- EDSS-asteikon lukuarvo kaksi tarkoittaa tilannetta, jossa yhdessä toiminnallisessa järjestelmässä on lieviä ongelmia; tasolla kolme taas esiintyy lieviä oireita kolmella tai neljällä eri toiminnallisella osa-alueella tai keskivaikeita oireita yhdessä osa-alueessa ilman muuta merkittävää oirekuvaa.
- Tasolta 4 aina tasolle 7 EDSS-lukuarvon muutos kuvaa lähinnä henkilön asteittain heikkenevää kävelykykyä.
Lähteet
- Crielaard L et al. Factors associated with and long-term outcome of benign multiple sclerosis: a nationwide cohort study. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2019 Mar 1.
- Zivadinov R et al: Factors associated with benign multiple sclerosis in the New York State MS Consortium (NYSMSC). BMC Neurology (2016) 16: 102.
