MS-säätiön pyrkii vaikuttamaan sairastavien arkeen
Tutkimusresurssien yleinen rajallisuus Suomessa on merkinnyt sitä, että säätiön panos suomalaiselle MS-tutkimukselle on ollut tärkeä.
MS-säätiö perustettiin vuonna 1995, eli melkein 30 vuotta sitten. Tutkimusapurahoja säätiö on jakanut siitä lähtien lähes vuosittain, tähän mennessä jo yli 550 000 euroa. On kiintoisaa katsoa, miten apurahat ovat painottuneet.
Säätiön perustamisen aika oli Neuroliiton, eli silloisen MS-liiton, voimakkaan kasvun aikaa. Maskun kuntoutuskeskus oli valmistunut 80-luvun lopulla, ja kaksi ensimmäistä palvelutaloa Lappeenrantaan sekä Seinäjoelle vuonna 1995. Peruskysymykset kuntoutus ja asuminen oli saatu, jos ei hoidettua, niin kuitenkin työn alle. Luonnollisesti seuraavana keskeiseksi nousi kysymys, mitä voitaisiin tehdä itse sairauden eliminoimiseksi.
Kenelläkään ei varmasti ollut mitään illuusioita siitä, että suhteellisen pienillä resursseilla löydettäisiin vastaus tähän. MS-tutkimusta tehtiin ja tehdään huomattavasti suuremmilla panoksilla yliopistoissa ja lääkeyhtiöissä. Pidettiin kuitenkin tärkeänä pyrkiä kannustamaan Suomessa tehtävää tutkimusta. Vain täällä tehtävällä tutkimuksella on intressiä selvittää suomalaista tautiperimää ja sairauden ilmaantuvuutta suomalaisissa olosuhteissa.
Tutkimusresurssien yleinen rajallisuus Suomessa on merkinnyt sitä, että säätiön panos suomalaiselle MS-tutkimukselle on ollut tärkeä. Säätiöllä ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta luoda selviä painopisteitä, joita erityisesti olisi tuettu. Kyse on ollut reagoinnista tulleisiin tutkimusesityksiin. Eri yliopistoissa toki on ollut eri painopisteitä, johtuen yliopistojen omista
ohjelmista.
On kuitenkin jotain, jonka voi nähdä painottuneen MS-säätiön rahoittamissa tutkimuksissa: se on käytännönläheisyys. Säätiön apurahaa ovat monesti saaneet tutkimukset, jotka pureutuvat MS-tautia sairastavien arkeen. Tällainen on esimerkiksi selvitys nuorena MS-tautiin sairastuneiden toimijuudesta työssä ja kuntoutuksessa, tai selvitykset fyysisen harjoittelun tai lämmön vaikutuksista MS-tautia sairastavien toimintakykyyn. Kokonaan oman ryhmänsä ovat muodostaneet selvitykset raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvistä riskeistä MS-potilaille. Tärkeä kohde ovat luonnollisesti myös tutkimukset, joilla on kartoitettu MS-taudin esiintyvyysmuutoksia ja ennustetta Suomessa.
Tätä kirjoittaessani edessä on jälleen uusi MS-säätiön kokous, jossa valitaan tämän vuoden tutkimusapurahojen saajat – lehden ilmestyessä nimet ovat jo selvillä. Viime vuonna säätiö tuki neljää suomalaista MS-tutkimusta yhteensä 25 000 eurolla. Tässä Avain-lehden numerossa näiden tutkimusten tekijät kertovat, mitä he tutkivat ja millaisia vaikutuksia heidän saamillaan tuloksilla voi olla sairastavien elämään.
Tom Grönberg
hallituksen puheenjohtaja
Suomen MS-säätiö
