Monikanavarahoituksen purkaminen ei tule kyseeseen
Vaarana on Kelan kuntoutuksen alasajo ja kuntoutuksen järjestämisen siirtyminen hyvinvointialueille. Seurauksena olisi alueellisen eriarvoisuuden paluu.
Kuntoutusta koskevaa lainsäädäntöä uusittiin vuonna 1991. Tavoitteena oli taata vaikeavammaisten kuntoutuksen toteutuminen yhdenvertaisesti, riippumatta asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta. Vastuu vaikeavammaisten kuntoutuksesta siirtyi Kelalle, koska kunnat ja kuntayhtymät olivat toteuttaneet sitä puutteellisesti.
Lakimuutos takasi alkuun loukkaamattoman oikeuden kuntoutukseen laitos- ja avohoidossa alle 65-vuotiaille, jotka nauttivat vähintään Kelan korotettua vammaisetuutta. Laki kohtasi heti toteuduttuaan kritiikkiä. Kustannukset osoittautuvat kuntoutujien määrään nähden arvioitua suuremmiksi. Valuviaksi nähtiin, että vaikka lain tavoite oli työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen tai parantaminen, työelämään osallistui vain 10 % kuntoutusta saavista 16–64 -vuotiaista. Vuonna 2016 poistettiin kuntoutuksen kytkös vammaisetuuteen. Kytköksen poistaminen vei isolta joukolta neurologisia sairauksia sairastavista loukkaamattoman oikeuden Kelan kuntoutukseen.
Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ylle on kasautumassa mustia pilviä. Hallitusohjelmaan on kirjattu monikanavarahoituksen purkaminen. Se merkitsee pahimmillaan Kelan kuntoutuksen alasajoa ja kuntoutuksen järjestämisen siirtymistä hyvinvointialueille. Käytännössä ratkaisuja ryhdyttäisiin tekemään samoilla asenteilla kuin aikanaan kunnissa ja kuntayhtymissä. Tämä olisi valtava taka-askel ja mahdollistaisi paluun alueelliseen eriarvoisuuteen.
Kelan toteuttamasta kuntoutuksesta on kattavia tilastoja. Tiedot julkisen terveydenhuollon kuntoutuspalvelujen käytöstä ja resursseista ovat puutteelliset. Erot järjestelmien välillä ovat tulleet ikävällä tavalla tutuiksi Kelan vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta saaneille, kun he ovat saavuttaneet 65 ikävuotta. Vastuun siirtyessä julkiselle terveydenhuollolle terapioiden määrät ovat romahtaneet. Eikä julkisen sektorin osalta ole riittänyt ymmärrystä hankkia moniammatillisen laitoskuntoutuksen palveluita, vaikka niiden tarve olisi nuorempien tapaan perusteltua. Jos hallituksen ohjelman mukaan mennään, näin tulee käymään myös alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille. Kelan päätöksistä hakijalla on lakisääteinen valitusoikeus. Julkisen terveydenhuollon päätöksistä sellaista oikeutta ei ole.
Professori Juhani Ruutiainen
kuntoutusjohtaja
Neuroliitto ry
