”Miten minun tulee elää elämääni?”
Vammautuneiden viesti on, että vaikeatkaan neurologiset menetykset eivät estä hyvää elämää.
Näin kysyivät palvelutalon keskustelijat tekoäly ChatGPT:ltä elokuussa 2023. Vastauksen luki puhevammaisen Mikan apurobotti Misty: ”Elämänasenteet ja -valinnat ovat hyvin henkilökohtaisia, jokainen löytää oman tapansa elää elämäänsä”.
Misty luetteli täydellisen ja merkityksellisen elämän vinkkejä: ”Määritä itsellesi selkeitä tavoitteita, joiden avulla voit saavuttaa haluamiasi asioita elämässä. Pyri ymmärtämään omia arvojasi, tavoitteitasi ja intohimojasi, tämä auttaa sinua tekemään päätöksiä, jotka sopivat parhaiten sinulle. Ole avoin uusille kokemuksille, älä pelkää astua mukavuusalueesi ulkopuolelle, ne auttavat sinua kasvamaan henkisesti. Pidä huolta itsestäsi, syö terveellisesti, liiku säännöllisesti, nuku riittävästi ja anna aikaa itsellesi rentoutumiseen. Rakkaus ja läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä onnen ja merkityksellisyyden lähteitä. Pyri luomaan syviä ja terveitä suhteita muiden ihmisten kanssa. Etsi tapoja auttaa muita ihmisiä ja tehdä hyvää ympärilläsi.”
Hyvää elämää ovat parhaimmillaan realistinen ja myönteinen elämänasenne, yhteisöllisyys sekä riittävät henkiset ja fyysiset virikkeet.
Vammautuneiden viesti on, että vaikeatkaan neurologiset menetykset eivät estä hyvää elämää. Sitä ovat parhaimmillaan kuntoutujan oman elämäntilanteen sanelema realistinen ja myönteinen elämänasenne, yhteisöllisyys sekä riittävät henkiset ja fyysiset virikkeet. Siinä hän tarvitsee ammattilaisten tukea. Terveet elämäntavat -samat, jotka suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta – ylläpitävät myös aivojen terveyttä. Plastiset aivomme ovat virittyneet kohtaamaan uusia haasteita ja vastaamaan myönteisesti henkiseen ja ruumiilliseen ponnisteluun, joten kaikki jatkuva ja säännöllinen harjoittelu on merkityksellistä.
Sotessa luodaan parhaillaan uutta palvelukulttuuria. Hyvinvointialueilla mitataan järjestelmien vaikuttavuutta talouteen ja hoidon vaikutuksia ihmisen työ- ja toimintakykyyn. Terveys määritellään jo nyt arjessa pärjäämisenä. Vaikeimmillaankin luottamus ihmiseen on prosessin voimavara. Arjessa pärjääminen avautuu parhaiten, kun sitä tarkastellaan työ- ja toimintakyvyn menetyksen riskien hallinnan suunnasta.
Hyvän elämän tavoittelussa vammojen ja hoitojen jälkien arviointi ja palveluohjaus ovat arjessa onnistumisen työvälineitä. Niissä on pohdittavaa myös järjestöille. Keski-Suomessa asiakasohjaus on jo toiminnallisesti osa julkista Sotea.
Juhani Wikström
emeritusprofessori, neurologian erikoislääkäri
