Luonnossa vietetty aika vahvistaa mielenterveyttä

Tuoreen tutkimuksen mukaan pelkkä oleilu luonnossa riittää vahvistamaan mielen hyvinvointia, riippumatta siitä, mitä siellä tehdään.

Näkymä esteettömälle Peukaloisen polulle Liesjärven kansallispuistossa
Peukaloisen polku Liesjärven kansallispuistossa on Suomen pisin esteetön luontoreitti. Kuva: Shutterstock

Luonnon kauneus ja rauha eivät ole vain silmäniloa, vaan tarjoavat konkreettisia hyötyjä mielenterveydelle. Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että luonnossa vietetty aika on vahvemmassa yhteydessä positiiviseen mielenterveyteen kuin pelkkä kuntoliikunnan määrä. Tulos on yllättävä ja osoittaa, että luontoympäristöllä itsellään on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin, riippumatta siitä, mitä aktiviteetteja luonnossa tehdään.

Aiemmissa tutkimuksissa luonnon hyvinvointivaikutuksia on usein selitetty liikunnan lisääntymisellä. Nyt saatujen tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että pelkkä luonnossa oleilu riittää vahvistamaan mielen hyvinvointia.

Luonto on matalan kynnyksen liikuntaympäristö kaikille suomalaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Siksi sen potentiaali hyvinvoinnin edistäjänä on suuri. Tutkimushanketta johtanut tutkija Hanna Rekola korostaakin, että luonnon merkitys tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja luontoliikuntapaikkojen saavutettavuuden edistämisessä.

Tarjolla kymmeniä esteettömiä luontokohteita

Luontoretkeily ja etenkin lähiluonnossa liikkuminen ovat nostaneet suosiotaan selvästi. Samaan aikaan esteettömien luontokohteiden kehittämiseen on panostettu enemmän. Niitä löytyy Suomesta useita kymmeniä koko maan laajuudelta aina Porkkalasta Kilpisjärvelle.

Kohteet ovat esimerkiksi luontoreittejä, esteettömiä lintutorneja tai kalastuspaikkoja sekä luontokeskuksia. Erikoisuutena on Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa esteetön gondolihissi vie Ylläksen laelle. Avautuva tunturimaisema on vaikuttava.

– Pisin esteetön luontoreitti löytyy Liesjärven kansallispuistosta Tammelasta. Peukaloisen poluksi nimetty reitti on liki neljän kilometrin mittainen, kertoo virkistyskäytön asiantuntija Laura Lehtonen Metsähallituksesta.

Toistaiseksi esteettömät luontoreitit ovat melko lyhyitä. Lehtosen mukaan pituutta pyritään saamaan jatkossa lisää, sillä retkeilijät ovat sitä paljon toivoneet.

TUTUSTU:

Luontoon.fi

Esteettömät luontokohteet löytyvät kätevästi Luontoon.fi-palvelusta. Sivustoon on koottu ajantasaiset tiedot kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden palveluista. Retkikohdetta voi hakea eri kriteerein, mikä tekee omaan tarpeeseen sopivan kohteen ja suunnitella retkeä etukäteen.

Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnustetaan myös kansantaloudellisesti merkittäviksi. Ympäristöministeriössä on laadittu kansallinen strategia luonnon virkistyskäytöstä. Siinä linjataan muun muassa luontokohteiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta niin kansallispuistojen kuin lähiluonnonkin osalta.

Hyvinvointi välittyy myös digitaalisesti

Luonnon hyvinvointivaikutuksista nauttiakseen ei tarvitse lähteä metsään, puistoon tai rannalle. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että luonnossa oleskelun myönteiset vaikutukset, kuten stressin väheneminen, mielihyvän tunteet ja keskittymiskyvyn paraneminen, välittyvät myös digitaalisesti, esimerkiksi luontoelokuvaa katsellessa tai luonnon ääniä kuunnellessa.

  • YouTubesta ja muista videopalveluista löytyy runsaasti luontovideoita ja virtuaalisia luontoretkiä, jotka vievät keskelle metsiä, merenrantaan tai vaikka vuoristopolulle.
  • WWF:n luontoon sijoittuvat livelähetykset ovat ihastuttaneet jos vuosikymmenen ajan. Ensimmäisenä kameran eteen saatiin Pullervo-norppa, jonka kevättouhuja katseltiin yli kolme miljoonaa kertaa. WWF ei ole ainoa, joka tarjoaa luontostriimejä, vaan esimerkiksi useilla lintuyhdistyksillä on omia kameroitaan.
  • Luonnon äänet, kuten linnunlaulu tai sade, voivat rauhoittaa mieltä. Luonnon äänten soittolistoja löytyy esimerkiksi suoratoistopalveluista ja YouTubesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos

Mainos päättyy

Tule mukaan neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi