Liian vanha kuntoutumaan?
”Yli 65-vuotias taitaa olla turhake hoidettavaksi,” epäili eräs Avaimen lukija. Hän kokee, että kuntoutukseen on vaikea päästä ja että tietyn iän jälkeen sitä ei edes tarjota. Vaihtoehtoja kuitenkin on.
Lukijalle syntynyt mielikuva ei sinänsä ole yllättävä. 65 vuotta on eräänlainen rajapyykki kuntoutujalle. Sen jälkeen hän ei enää saa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Kelan kautta. Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa ei ole ikärajaa. mutta ei ole aivan selvää, voiko vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakas päästä harkinnanvaraiselle jaksolle 65 vuotta täytettyään.
Pääsääntöisesti vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saanut henkilö siirtyy 65 ikävuoden jälkeen julkisen terveydenhuollon piiriin. Vanhuspalvelulain velvoitteet kuntoutukseen kohdistuvat yli 75-vuotiaisiin, joilla on merkittävää vajaakuntoisuutta ja toiminnanvajeita. Väliin jää 10 vuotta ja osa kokee tippuvansa tyhjän päälle.
Se, ettei 65 vuotta täytettyään enää saisi lainkaan kuntoutusta ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Toisinaan kuntoutuksen tarve jää myös huomioimatta joko sairastavalta itseltään tai hoitavalta taholta.
– Iäkäskin henkilö hyötyy kuntoutuksesta. Hyöty näkyy omatoimisuuden säilymisenä tai lisääntymisenä, mielialan kohenemisena ja ihmisen aktivoitumisena kotoa harrastuksiin, toteaa kuntoutussuunnittelija Anne Huuskonen Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta.
– Kuntoutusta tarvitsevan yli 65-vuotiaan tulisi ensiksi ottaa kuntoutusasiat puheeksi oman lääkärinsä kanssa. Siitä asiat alkavat rullata eteenpäin, hän sanoo.
Mitä kuntoutusmahdollisuuksia yli 65-vuotiaille, etenevää neurologista sairautta sairastaville on tarjolla?
– Iäkkäille kuntoutujille on tarjolla sairausryhmäkohtaisia kursseja, kuten MS-kuntoutuskurssi, epilepsiakurssi, parkinsonkurssi sekä ikääntyneiden monisairaiden kurssi, eli IKKU. Lisäksi voi hakea harkinnanvaraiseen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen, johon ei ole mitään ikärajaa. Viimeksi mainittu tulee kysymykseen silloin, kun hakijalla on tarvetta yksilöllisiin terapioihin.
Onko harkinnanvaraiseen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen vaikea päästä, jos on yli 65-vuotias?
– Kuntoutuksen hakemiseen tulee aina olla hyvät perustelut. Tässä tapauksessa sairauteen liittyy moniammatillisesti toteutuvan neurologisen yksilökuntoutuksen tarve. Hakemusta varten tarvitaan lääkärin suositus, jossa kuntoutustarve on hyvin perusteltu. Meidän kokemuksemme mukaan yli 65-vuotiaiden ei suinkaan ole vaikeaa päästä kuntoutusjaksolle, jos kuntoutukselle on hyvät perusteet.
Miten ikääntyneiden monisairaiden IKKU-kuntoutus eroaa harkinnanvaraisesta moniammatillisesta yksilökuntoutuksesta?
– Kaikki sairausryhmäkohtaiset kurssit, mukaan lukien IKKU-kurssit, toteutuvat pääasiassa ryhmämuotoisesti, eivätkä ne useinkaan sisällä yksilöllisiä terapioita. Harkinnanvaraisessa yksilökuntoutuksessa ohjelmasta noin puolet on yksilöaikoja ja puolet ohjelmasta toteutuu ryhmämuotoisena. IKKU-kurssilla ei ole tarjolla esimerkiksi yksilöllistä fysio- tai puheterapiaa, kuten yksilökuntoutuksessa.
Kenelle IKKU-kurssia voisi suositella?
– IKKU-kurssi soveltuu henkilöille, joiden itsenäinen selviytyminen arjessa on alkanut heikentyä ikääntymisen ja/tai sairauksien takia, mutta joiden tilannetta voidaan kuntoutuksen avulla kohentaa. He ovat esimerkiksi motivoituneet omaehtoiseen liikuntaharjoitteluun, mutta tarvitsevat ohjausta alkuun pääsemisessä. Tai heidän arjen toimintakykyään voidaan parantaa esimerkiksi kodin muutostöillä tai sosiaalipuolen avulla. Kaikki eivät ole lainkaan tietoisia, millaiseen apuun he olisivat oikeutettuja, tai eivät osaa käynnistää hakuprosessia. IKKU-kurssilla tähän saa apua.
Vastaajina kuntoutussuunnittelija Anne Huuskonen ja geriatri Jenni Vire Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta.
FAKTA
Kelan kartoituksen mukaan koronasulun aikana juuri ikääntyneet kuntoutujat olivat se ryhmä, joiden kuntoutus suurelta osin keskeytyi. Aikuisista avoterapia-asiakkaista useimmiten ilman kuntoutusta oli jäänyt neurologisia sairauksia sairastavia asiakkaita. Useimmiten mainittiin MS-tautia sairastavat henkilöt. Syynä oli näiden riskiryhmien suojaaminen koronavirustartunnalta. Kuntoutuspalvelujen tarjoajat ovat huolissaan tilanteen vaikutuksesta asiakkaidensa toimintakykyyn.
