Kuva tulehduspesäkkeistä tarkentuu
Uudella menetelmällä voidaan arvioida tulehduspesäkkeiden ympärillä olevaa kytevää tulehdusta, joka on yhdistetty MS-taudin etenemiseen.
Neljä Suomen MS-säätiön tukemaa tutkijaa kertoo, mitä he haluavat tutkimuksessaan selvittää ja miten tuloksia voidaan soveltaa sairastavien hoitoon tai kuntoutukseen.
Marjo Nylund: MS-tautiin liittyvän keskushermostotulehduksen kuvantaminen TSPO-PET:lla
Väitöstutkija Marjo Nylund on opiskellut biolääketiedettä ja lääkekehitystiedettä Turun yliopistossa ja kiinnostui jo opintojensa aikana neurologiasta.
– Valmistumisen kynnyksellä aloin työskennellä tutkimuskoordinaattorina professori Laura Airaksen tutkimusryhmässä ja pääsin perehtymään MS-tautiin ja kytevän keskushermostotulehduksen tutkimiseen erityisesti PET-kuvantamisen avulla, hän kertoo.
Koordinaattorina hän pääsi mukaan moniin eri tutkimusprojekteihin ja kiinnostava tutkimusaihe herätti innostuksen myös oman väitöskirjatutkimuksen tekemiseen. Väitöstutkimuksessaan Nylund kehittää kuvantamismenetelmiä kroonisen, kytevän, keskushermostotulehduksen mittaamiseen MS taudissa. Erityishuomio on erilaisissa kroonisissa MS-tautiin liittyvissä tulehduspesäkkeissä.
– PET-kuvantamisen avulla voimme tutkia tulehdussolujen toimintaa elävillä potilailla taudin eri vaiheissa, mikä auttaa meitä ymmärtämään taudin patologiaa ja luonnetta paremmin.
Uusi menetelmä erottaa tulehdustyypit
Tähän mennessä tutkimusryhmä on kehittänyt PET-kuvantamiseen perustuvan menetelmän, jolla kyetään tunnistamaan eri tyyppiset tulehduspesäkkeet yksittäisen potilaan aivoista. Menetelmällä voidaan arvioida erityisesti kroonisesti aktiivisten tulehduspesäkkeiden ympärillä olevaa kytevää tulehdusta. Juuri kytevä tulehdus on yhdistetty tulehduspesäkkeiden kasvuun ja MS-taudin etenemiseen.
– Olemme myös tarkastelleet, miten tämä pesäkkeiden ympärillä oleva kytevä tulehdus muuttuu vuoden seurannassa. Huomasimme, että natalizumabi-lääkkeellä hoidetuilla potilailla tulehduskuorma laski verrattuna potilaisiin, jotka eivät käyttäneet mitään taudinkulkuun vaikuttavaa lääkettä, Nylund kuvailee.
Tarkempaa lääketutkimusta
Miten kaikkea tätä tietoa sitten voidaan hyödyntää MS-tautia sairastavien hoidossa?
– Ensinnäkin aivojen tulehduspesäkkeiden luonteen ymmärtäminen auttaa arvioimaan potilaan taudin tilaa ja ennakoimaan riskiä taudin etenemiselle, Nylund kertoo.
– Lisäksi paremmat kuvantamismenetelmät mahdollistavat lääkehoitokohteiden paremman valinnan tulevia kansainvälisiä lääketutkimuksia varten. Ne myös auttavat arvioimaan lääkeaineiden tehokkuutta potilailla näissä tutkimuksissa, hän päättää.
