Kuntavaaleissa äänestetään myös mahdollisuudesta liikuntaan
Oletko tyytyväinen kotipaikkakuntasi liikuntatarjontaan? Löytyykö mielekästä ryhmää, ovatko olosuhteet kunnossa? Millaiset ovat mahdollisuudet lähiliikuntaan?
Kunnat ovat merkittäviä liikuntapalvelujen tuottajia ja liikunnan toimintaedellytysten luojia. Tulevat kuntavaalit ovat siksi myös liikuntavaalit. Yksi Neuroliiton keskeisistä kuntavaalitavoitteista onkin jäsentensä liikuntamahdollisuuksien edistäminen.
Fyysisellä aktiivisuudella on kauaskantoisia terveysvaikutuksia. Paitsi yksilön omaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun, mahdollisuus liikuntaan vaikuttaa myönteisesti myös kuntatalouteen.
– Kaiken perusta on se, että pitkäaikaissairaiden henkilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otetaan kiinteäksi osaksi kuntien hyvinvointistrategiaa, linjaa Neuroliiton liikunnan erikoissuunnittelija Riitta Samstén.
Kuntalaisten terveyttä edistävien toimenpiteiden seuranta ja niistä raportointi kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Kunnille annetusta mittaristosta puuttuvat kuitenkin täysin pitkäaikaissairaiden kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät mittarit.
Samstén nostaa esiin muutaman konkreettisen esimerkin asioista, joita seuraamalla kuntalaisten liikuntaa voitaisiin edistää:
– Ovatko sairastavat kuntalaiset saaneet lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai kodinhoitajan antamaa liikuntaneuvontaa? Kuinka paljon? Onko esteettömien lähiliikuntapaikkojen kehityksessä tapahtunut mitään? Entä avustajien ja apuvälineiden saatavuus?
Liikuntaneuvonta, tai oikeammin sen puute, on Samsténin mukaan yksi merkittävä este erityisryhmien liikkumiselle.
– Hiljattain sairastunut ei ole ollut sairas aiemmin. Ei hän tiedä vaikkapa oikeudestaan taksikorttiin tai avustajaan. Soveltavan liikunnan palvelut eivät ole hänelle tuttuja, koska hän ei ole niitä aiemmin elämässään tarvinnut.
Jotta liikkujan polku olisi sujuva, on kunnissa tehtävä töitä poikkihallinnollisesti. ”Kuntalaisten liikunnan lisäämiseen tarvitaan mukaan kaikki kunnan hallinnonalat,” linjaa myös Valtion liikuntaneuvosto kuntavaalikannanotossaan.
– On hyvä, että valtion taholtakin lausutaan näin. Liikuntapalvelujen tarjoaminen, varsinkin kun kyseessä ovat soveltavaa liikuntaa tarvitsevat ryhmät, ei ole ainoastaan liikuntatoimen tehtävä, Riitta Samstén sanoo.
– Soveltavassa liikunnassa on huomioitava esimerkiksi avustajien tarve, kuljetukset ja esteettömyys, hän listaa.
Puhutaan siis esimerkiksi vammaispalveluista, tilapalveluista, ympäristöpalveluista ja liikennesuunnittelusta. Yksi tärkeä asia ovat myös toiminnan kustannukset. Silloin mukaan tulevat vielä sosiaalipalvelut.
Maksujen tulee olla tasa-arvoisia, eikä erityisryhmiltä saa periä mitään ”vammaislisää”.
– Maksujen tulee olla tasa-arvoisia, eikä erityisryhmiltä saa periä mitään ”vammaislisää”. Pitkäaikaissairaus voi johtaa myös tulojen pienenemiseen työkyvyn heikkenemisen myötä, joten toiminnan kustannusten tulee olla kohtuullisia. Se on myös osa saavutettavuutta, Samstén sanoo.
Tärkeää on myös oman lajin ja mieleisen ryhmän löytyminen.
– Jos ihminen ei ole koskaan aiemmin pelannut pingistä, ei hän välttämättä lähde sitä pelaamaan sairastuttuaankaan, vaikka kyseessä olisi soveltava ryhmä. Erilaiset lajikokeilut voisivat olla hyvä tapa motivoida ihmisiä mukaan liikuntaryhmiin, Samstén pohtii.
Lisäksi ihmisten elämäntilanteet ovat yksilöllisiä. Työssäkäyvä erityisliikkuja ei pääse osallistumaan keskellä päivää järjestettävään ryhmään. Perheellinen voi haluta toimintaa, johon koko perhe voi osallistua.
– Erityisliikuntaryhmään liittyminen ei ole ihmisillä se juttu, vaan mielekäs laji ja hyvät olosuhteet, Samstén summaa.
Oletko ehdokkaana kuntavaaleissa?
Ovatko liikkumisen teemat mukana ohjelmassasi? Tutustu Neuroliiton kuntavaalitavoitteisiin osoitteessa neuroliitto.fi/neuroliiton-kuntavaalitavoitteet-2021
