”Kulkija, tietä ei ole”
MS-liiton pitkäaikainen toimitusjohtaja Liisa Leiva rakensi uutta potilasjärjestöä ensin omasta olohuoneestaan käsin, mutta jäi eläkkeelle vahvasta liitosta, joka oli raivannut tietä neurologisten sairauksien tutkimukselle ja kuntoutukselle.
”Työn merkityksellisyys.
Näin kiteyttää Liisa Leiva, kun hän muistelee työvuosiensa yhtä keskeistä piirrettä.
– Nykypäivänähän puhutaan paljon työn merkityksellisyydestä. Kun kaiken aikaa näin ja kuulin, että monet ihmiset hyötyivät työstämme paljon, se oli minulle todella palkitsevaa ja kannustavaa, ihan päivittäin. Muistan monia avartavia kohtaamisia liiton jäsenten ja heidän läheistensä kanssa.
Neuroliiton edeltäjän, MS-liiton, toiminta käynnistyi kirjaimellisesti Leivan kotona, alkuvaiheessa yhden naisen työnä. Toiminnan muodot ja sisällöt, yhteiskuntasuhteet, verkostot ja henkilökunta tuli rakentaa käytännössä alusta alkaen.
– Minulle tuli heti alusta alkaen monia ihan perustuvaa laatua olevia asioita syliin, Leiva muistelee liiton perustamisen ja toiminnan alkuaikoja.
Alkuvuodet olivat vahvan kasvun sekä toiminnan luomisen ja muotoutumisen aikaa. Keskeisin merkkipaalu oli 1980-luvun lopulla valmistunut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus, jonka rakentamisen ja myöhemmin myös toiminnan rahoituksen hankkimisessa Leivan työpanos – sekä myös luotto ja usko hankkeen toteutumiseen – olivat keskeisen tärkeitä tekijöitä.
Hän painottaa sitä, että vaativa työ edellytti tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
– Sain kaiken aikaa vahvaa tukea alan asiantuntijoilta sekä yhdistysten ja liiton työntekijöiltä. Myös se oli olennaista työn onnistumisen ja palkitsevuuden kannalta. Tärkeimpiä tukijoita olivat neurologian professorit Erkki Kivalo ja Martin Panelius sekä toimittaja Jane Tuovinen.
– Tärkeä työn onnistumisen edellytys oli liiton johdon luottamus työhöni.
Edelläkävijä, värikäs ja ulospäinsuuntautunut, uusien mallien etsijä ja asioiden mahdollistaja. Niitä kaikkia Liisa Leiva oli työurallaan.
Yksi keskeisimpiä ja toistuvimpia pulmia oli hankkia rahaa ja resursseja toiminnan pyörittämisen. Siinä työssä piti vakuuttaa yhteiskunnan toimijoita valtakunnanpäättäjistä ja ministeriöiden virkamiehistä Kansaneläkelaitokseen johtoon.
– Eivät ne olleet ongelmia tai pulmia, vaan haasteita, Liisa Leiva korjaa toimittajan sanaa lempeästi ja nauraa hersyvästi päälle.
Leivan nauru havainnollistaa samalla hänen keskeisiä luonteenpiirteitään: yritteliäisyys ja peräänantamattomuus, lämminhenkisyys.
– Mutta kyllä, rahan ja resurssien hankkimisen kanssa sai toki kamppailla aika ajoin ja olla sen suhteen sinnikäs, että esimerkiksi henkilöstö sai palkkansa ajallaan ja liiton monimuotoinen toiminta kaikkineen pyöri sujuvasti.
Leiva piti työnsä johtotähtenä espanjalaisen runoilijan Antonio Machadon lausetta:
– Kulkija, tietä ei ole. Sinä luot tien kulkiessasi, Leiva siteeraa.
– Koen hyvin vahvasti, että minun oli helppo lähteä tälle tielle, sillä tienviittoja työlle oli.
– Työ löytää joskus tekijänsä. Pidän haasteista. Mitä vaikeampaa työ on, sitä mielenkiintoisempaa se myös on. Kiitollisena koetusta seuraan edelleen, myötähengessä, liitossa nyt tehtävää työtä ja aikaansaannoksia, hän päättää.
Silminnäkijä-sarja on osa Neuroliiton 50-vuotisjuhlavuotta. Neuroliitto juhlii tiedon merkeissä, muun muassa erilaisten webinaarien, podcastien ja verkkosisältöjen parissa. Katso lisää: neuroliitto.fi/juhlavuosi
