Kohti etenevän MS-taudin tehokkaampaa hoitoa
MS-taudin lääkehoito on edistynyt viime vuosikymmeninä valtavasti, mutta taudin etenemisen pysäyttäminen on edelleen suuri haaste. Turussa käynnistyy uraauurtava tutkimus, jossa selvitetään, voiko Parkinsonin taudissa käytetty lääke hillitä myös MS-taudin etenemistä
Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet MS-taudin hoidon kehityksen kannalta voittoisia. Missään muussa neurologisessa sairaudessa ei ole saatu uusia tehokkaita lääkkeitä potilaiden käyttöön samassa mittakaavassa kuin MS-taudissa. MS-taudissa elimistössä käynnistyy haitallinen immuunireaktio, ja hoidon tavoitteena on immuunijärjestelmän ylireagoinnin suitsiminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa aloitetaan tehokas hoito, sitä paremmin pystytään estämään pahenemisvaiheita sekä lykkäämään pysyvien oireiden kehittymistä.
Kun tehokas MS-lääkitys aloitetaan välittömästi taudin puhjettua, potilaat saattavat pysyä erinomaisessa kunnossa ilman pahenemisvaiheita vuosikymmenien ajan. Usein pidemmän sairastamisajan jälkeen voi kuitenkin ilmaantua asteittaista toimintakyvyn heikkenemistä, mikä voi olla merkki siitä, että tauti on siirtynyt ns. toissijaisesti etenevään vaiheeseen.
Menetelmien kehittyminen vie tutkimusta suurin harppauksin eteenpäin.
MS-taudin etenemisen hidastaminen lääkehoidolla on osoittautunut tavattoman suureksi haasteeksi, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystämme tästä ilmiöstä. On käynyt selväksi, että oireiden tasaiseen etenemiseen johtava sairausprosessi tapahtuu keskushermostossa veriaivoesteen takana, minkä vuoksi nykyiset, aaltomaisen MS-taudin lääkkeet, jotka vaikuttavat lähinnä keskushermoston ulkopuolella, pystyvät vain heikosti vaikuttamaan taudin etenemiseen. Taudin etenemisen hidastaminen edellyttää todennäköisimmin kaksoislääkitystä, jossa sekä estetään uusien tulehduspesäkkeiden syntyä nykyisillä lääkkeillä että lievitetään suoraan keskushermostossa kytevää tulehdusta.
Tutkimusmenetelmien kehittyminen vie yleensä tutkimusta eteenpäin suurin harppauksin. Aaltomaisen MS-taudin hoidon kehittämisessä aivojen MRI-kuvaus on ollut erittäin tärkeässä roolissa. Tämän kuvantamismenetelmän käytön laajenemisen myötä pystyttiin 80-luvun lopulla ensimmäistä kertaa tunnistamaan tulehduspesäkkeitä MS-potilaiden aivoissa. Aaltomaisen MS-taudin lääketutkimuksissa hyödynnetäänkin tätä menetelmää seuraamalla lääkkeiden vaikutusta tulehduspesäkkeiden ilmaantumiseen MRI-kuvauksen avulla. Tämän ansiosta ensimmäiset lääkkeet aaltomaisen MS-taudin hoitoon saatiin käyttöön 90-luvun alkupuolella.
MRI-kuvantaminen on melko heikko menetelmä aivojen kytevän tulehduksen mittaamiseen, mutta onneksi uudet aivotutkimusmenetelmät vievät etenevän MS-taudin lääketutkimusta eteenpäin. Nykyään MRI-kuvausta tarkemmilla menetelmillä pystytään melko tarkasti kuvaamaan potilaiden aivomuutoksia. Voimme esimerkiksi mitata suoraan verestä hermosoluvauriosta kertovia merkkiaineita, kuten hermosolujen aksonivaurion myötä lisääntyvää neurofilamentin (NfL) määrää. NfL ei kuitenkaan ole pelkästään MS-taudin merkkiaine, vaan se kertoo hermosolujen vauriosta myös muiden keskushermostosairauksien yhteydessä.
Aivokuvantamisessa PET-kuvantaminen edustaa kaikkein tarkinta ja herkintä menetelmää. PETin avulla pystymme mittaamaan eri aivosolutyyppien äkäisyysastetta ja seuraamaan, miten kehitteillä olevat lääkkeet hillitsevät solujen haitallista toimintaa. Nykyään pystytään PET-tutkimuksen avulla arvioimaan esimerkiksi aivojen omien tulehdussolujen, mikroglia-solujen aktiivisuutta. Eli siinä missä MRI-kuvaus oli avainasemassa aaltomaisen MS-taudin lääkehoidon kehittämisessä, PET-kuvausta voidaan nykyään hyödyntää MS-taudin etenemisen hidastamiseen tähtäävässä tutkimuksessa.
Ensimmäinen lääketutkimuksemme tehdään lääkkeellä, jota käytetään Yhdysvalloissa ja Japanissa Parkinsonin taudin hoidossa.
Tutkimusryhmämme on aloittamassa etenevän MS-taudin lääketutkimusta japanilaisella lääkkeellä merkittävän yhdysvaltalaisen rahoituksen turvin. Tähän tutkimukseen otetaan mukaan MS-potilaita, joilla esiintyy toimintakyvyn heikkenemistä huolimatta nykyisestä MS-lääkityksestä. Uuden lisälääkkeen vaikutusta mikroglia-aktiivisuuteen mitataan PET-kuvauksen avulla. Tutkijalähtöisen tutkimuksemme rahoittaja on yhdysvaltalainen MS-säätiö (National MS Society, NMSS, nationalmssociety.org). Tämä vakavarainen säätiö perustettiin vuonna 1947 nuoren lakiopiskelijan Sylvia Lawryn aloitteesta hänen veljensä sairastuttua vaikeaan MS-tautiin. Nykyään säätiön tavoitteena on tukea MS-taudin tutkimusta, jotta tauti saataisiin kokonaan hävitettyä. Lisäksi säätiö tekee mittavaa työtä MS-tautia sairastavien elämänlaadun parantamiseksi. US NMSS on ollut myös perustamassa erityisesti etenevän MS-taudin tutkimusta tukevaa Progressive MS Alliance (PMSA) -säätiötä (progressivemsalliance.org). Säätiön tavoitteena on auttaa etenevää MS-tautia sairastavia muun muassa tukemalla lääkekehitystä.
Suomessa Neuroliitto tekee erinomaista työtä MS-tautia sairastavien tukemiseksi ja MS-säätiö rahoittaa MS-taudin tutkimusta. Suomessa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tiedesäätiötä, joka rahoittaisi tutkijalähtöistä lääketutkimusta neurologisissa sairauksissa. Pienenkin tutkijalähtöisen lääketutkimuksen kulut ovat niin suuret, että rahoitusta täytyy hakea ulkomailta. On tutkijan ja suomalaisten MS-potilaiden onni, että yhdysvaltalaiset säätiöt rahoittavat MS-tutkimusta myös USA:n ulkopuolella.
Ensimmäinen MS-taudin etenemistä hidastava lääketutkimuksemme tehdään lääkkeellä, jota käytetään Yhdysvalloissa ja Japanissa Parkinsonin taudin hoidossa. MS-taudissa lääkkeen vaikutus perustuu kuitenkin eri mekanismiin. Tutkimushypoteesimme on, että tällä lääkkeellä saadaan hillittyä kytevää tulehdusta aivoissa. Tutkimuslääkkeenä on päivittäin otettava tabletti jo käytössä olevan MS-lääkkeen lisäksi. Tutkimus kestää kuusi kuukautta. Tutkimus on kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu eli puolet potilaista saa lumelääkettä ja puolet tutkimuslääkettä. Tutkittavat eivätkä tutkijat tiedä, kumpaa kukin saa.
Kun MS-tauti on jo edennyt etenevään vaiheeseen, tehokkaat taudin kulkuun vaikuttavat lääkevaihtoehdot ovat vähissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät potilaat saisi minkäänlaista hoitoa. Nykyään etenevän MS-taudin hoidon kulmakiviä ovat kuntoutus, oireita lievittävät lääkkeet sekä yleisestä aivoterveydestä huolehtiminen. Tähän kuuluu esimerkiksi verisuonisairauksien riskitekijöiden kuten korkean kolesterolin, korkean verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito. Myös tupakoinnin lopettaminen, ylipainoisilla painonhallinta sekä riittävä D-vitamiinilisän käyttö erityisesti talvikuukausina ovat osa hyvää MS-taudin hoitoa. Lisäksi on hyödyllistä ehkäistä tulehduspesäkkeiden muodostumista immunologisella lääkityksellä. Uusia tehokkaita, oireiden etenemistä hidastavia lääkkeitä kehitetään parhaillaan. Toivottavasti ne tulevat pian myös potilaiden käyttöön.
Mukaan tutkimukseen?
Sairastatko MS-tautia? Onko sinulla esiintynyt oireiden etenemistä hoidosta huolimatta? Oletko halukas osallistumaan MS-taudin etenemistä hidastavaan lääketutkimukseen Turussa? Ota yhteyttä tutkimuskoordinaattori Eveliina Honkoseen:
puh. 050 4728266 tai
eveliina.a.honkonen@utu.fi.
