Katsaus kuukautisten alkamisiän, raskauden ja imetyksen vaikutuksista MS-taudin ennusteeseen

Toisaalta sairauden ennuste on useissa tutkimuksissa arvioitu naisilla miehiä paremmaksi, joskaan tulokset eivät ole olleet täysin yhdenmukaisia. Koska sairastuminen tapahtuu tavallisesti hedelmällisessä iässä, tutkijoita on jo vuosia kiinnostanut erityisesti lasten saamisen vaikutus taudin kulkuun.
Raskausajan tiedetään suojaavan MS-taudin pahenemisvaiheilta. Tämä vaikutus korostuu asteittain ja on korkeimmillaan kolmannella raskauskolmanneksella. Synnytyksen jälkeisen lapsivuodeajan taas tiedetään altistavan uusille oirejaksoille. Imetyksen osalta näyttö vaikutuksesta tautiaktiivisuuteen puolestaan on tähän asti varsin neutraalia. (1, 2)

Muutamia vuosia sitten julkaistussa belgialaistutkimuksessa todettiin, että MS-diagnoosin jälkeen lapsen saaneilla sairauden aiheuttaman haitan todennäköisyys väheni ja ilmaantuminen viivästyi verrattuna niihin, jotka eivät olleet synnyttäneet. Myös ennen MS-diagnoosia lapsen saaneet pärjäsivät hekin sairauden suhteen paremmin kuin synnyttämättömät tässä aineistossa. MSBase-potilasrekisteristä tehdyssä tutkimuksessa kolme vuotta sitten puolestaan todettiin, että pistoslääkehoidon (beetainterferonit tai glatirameeriasetaatti) aloituksen jälkeen vähintään yhden lapsen synnyttäneillä potilailla havaittiin kymmenen vuoden seurannan aikana neurologisen voinnin säilyneen parempana muihin tutkimuksen vertailuhenkilöihin nähden. Huomionarvioista oli lisäksi se, että potilaiden raskaana ilman lääkehoitoa ”viettämä” aika tarjosi jopa paremman suojan sairauden aiheuttamaa haittaa kohtaan kuin suhteutettuna yhtä kauan kestänyt pistoslääkitys. (3, 4)

Alkuvuodesta julkaistiin uusi, tilastollisen analyysin keinoin aiheeseen pureutuva monikeskustutkimus. Siinä selvitettiin kuukautisten alkamisiän, raskauksien ja imetyksen vaikutusta todennäköisyyteen, jolla uusi pahenemisvaihe tai uudet magneettimuutokset ilmaantuivat ensimmäisen MS-tautiin viittaavan oirejakson jälkeen. Lisäksi arvioitiin seurannassa ilmaantuvan, pysyvän neurologisen haitan todennäköisyyttä suhteessa edellä mainittuihin kriteereihin.

Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että MS-taudin ilmaantumisen todennäköisyys korreloi varhaisella iällä alkaneisiin kuukautisiin. Tässä 501 naispotilaan aineistossa tällaista yhteyttä ei kuitenkaan voitu osoittaa. Kuukautisten alkamisiällä ei myöskään havaittu taudin kulkua ennustavaa vaikutusta. Synnyttäneillä naisilla saatiin viitteitä suojavaikutuksesta MS-taudin sairastumisriskiin ja myös ilmaantuneen sairauden etenemisen osalta, mutta nämä havainnot eivät säilyneet merkittävinä kaikissa tilastollisissa arviointimalleissa. Mahdollinen imetys ei tässä tutkimuksessa muokannut sen paremmin sairauden ilmaantumisriskiä kuin ennustettakaan. (1)

Imetyksen mahdollisesta suojavaikutuksesta MS-taudin pahenemisvaiheisiin julkaistiin alkuvuodesta kattava asiantuntija-arvio. Sen mukaan vallitsevan tutkimusnäytön pohjalta on viitteitä siitä, että imetys voi estää lapsivuodeajan pahenemisvaiheita, mutta on myös tutkimuksia, joissa tätä yhteyttä ei ole havaittu. Kirjoittajat ehdottavatkin, että sitovan näytön puuttuessa hoidolliset ratkaisut koskien mahdollista lääkehoidon aloitusta imetyksen sijasta, tulisi toistaiseksi tehdä potilaskohtaisesti etenkin aiempaa sairaushistoriaa peilaten. (5)

MS-taudin yhteys hormonaalisiin seikkoihin lienee moninainen, eikä varsinkaan yksilö­tasolla kovinkaan luotettavasti arvioitavissa.

Vaikutelmana on kuitenkin edelleen se, että etenkään raskaudet ja lasten saanti eivät nykytiedon valossa ainakaan altista sairastumiselle tai heikennä sairauden ennustetta. Imetyksen vaikutus sairauden aktiivisuuteen lienee vallitsevan tiedon valossa siis varsin neutraali, mutta sen suhteen ei silti yleispätevää ohjeistusta ole mahdollista antaa.

Lähteet

1. Zuluaga MI et al.: Menarche, pregnancies and breastfeeding do not modify long-term prognosis in multiple sclerosis. Neurology 2019 Mar 1.
2. MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019
3. D´hooghe MB et al: Long-term effects of childbirth in MS. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2010 Jan;81(1):38-41.
4. Jokubaitis VG et al: Predictors of long-term disability accrual in relapse-onset multiple sclerosis.Ann Neurol. 2016 Jul;80(1):89-100. doi: 10.1002/ana.24682. Epub 2016 Jun 1.
5. Portaccio E, Amato MP: Breastfeeding and post-partum relapses in multiple sclerosis patients. Mult Scler. 2019 Feb 22.