Kantasolusiirtohoitoa MS-tautiin saa nyt Suomestakin
Valmius hoidon aloittamiseen on ”vaikka huomenna”. Hoito soveltuu hyvin rajatulle joukolle MS-potilaita.
Autologinen kantasolusiirtohoito, eli aHSCT, on ollut MS-tautia sairastavien suuren kiinnostuksen ja toiveikkuuden kohteena pitkään. Tähän asti sitä ei ole voinut Suomessa saada, vaan hoitoon on pitänyt matkustaa ulkomaille.
Marraskuisilla Neurologipäivillä professori Laura Airas päivitti puheenvuorossaan tuoreimpia tietoja aHSCT:n käytöstä MS-taudissa. Viimeisen 20 vuoden aikana hoitoa on annettu 4 000 MS-potilaalle. Menetelmästä on olemassa kaksi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta.
– Tätä on tutkittu pitkään. Aluksi hoidettiin varmasti tykillä, liikaa. Se aiheutti haittoja, jotka eivät ole hyväksyttäviä, kuten kuolemantapauksia, Airas kuvasi.
Hän esitteli tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kantasolusiirtohoito on tehokkain tautiaktiivisuuden sammuttaja tällä hetkellä. Kaula muihin hoitovaihtoehtoihin on selvä. Airaksen mukaan Suomessa on oltu hitaita ottamaan aHSCT:ta käyttöön, koska tarjolla on niin hyviä muita immunosuppressiivisia hoitoja.
– Mutta olen vähän muuttanut mieltäni. MS-tauti on elämänmittainen sairaus. Kun immunosuppressiivisia hoitoja annetaan pitkään, niistä tulee haittoja, jotka vuosien mittaan kumuloituvat. Kantasolusiirrehoito annetaan kerran ja sen jälkeen ihmisellä on normaalisti toimiva immuunijärjestelmä.
Kantasolusiirrehoito soveltuu vain hyvin rajatulle joukolle. Sitä voidaan tarjota erittäin aktiivista, aaltomaista alkuvaiheen MS-tautia sairastavalle, jonka kohdalla taudinkulkuun vaikuttava lääkehoito on osoittautunut tehottomaksi. Lääkärikunnassa kokemus on, että aHSCT-hoidot ovat käytännössä hyvin harvinaisia.
– Usein olemme myös myöhässä hoidon kanssa. Kysymys kuuluukin, että miten päätät, mennäänkö toisen linjan lääkitykseen vai tarjotaanko kantasolusiirrehoitoa, pohti tilaisuuden puheenjohtajan toiminut dosentti Merja Soilu-Hänninen.
aHSCT:n käytössä huolestuttavat rajusta hoidosta aiheutuvat pitkäaikaisvaikutukset, kuten solujen ennenaikainen rappeutuminen, joista on saatu osviittaa syöpähoitojen kautta. Hedelmällisyyteen hoidon ei pitäisi Airaksen mukaan vaikuttaa.
