Kannanotto: Sote-järjestöjen rahoitusleikkaukset harventavat kansalaisten turvaverkkoa
Kehysriihessä päätettiin aikaistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusleikkausta ja kasvattaa leikattavaa summaa. Leikkauksilla voi olla vaikutuksia Neuroliitonkin järjestötoimintaan.
Veikkausvoittovarojen korvamerkintä järjestöjen hyväksi päättyi viime vuoden vaihteessa, kun rahapelitoiminnan tuotot siirtyivät osaksi valtion budjettia. Huoli järjestöavustusten tulevaisuudesta oli jo valmiiksi suuri, ja maan hallituksen tämänkeväinen kehysriihi sen vielä moninkertaisti, kun sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusleikkausta sekä aikaistettiin että leikattavaa summaa kasvatettiin.
Sote-järjestöjen avustussummasta tullaan leikkaamaan tämän hallituskauden loppuun mennessä yhteensä 130 miljoonaa euroa eli kolmannes. Siitä, miten leikkaukset eri järjestöihin kohdentuvat, ei ole vielä saatu mitään tietoa.
Neuroliiton toiminnoista kuntoutus- ja asumispalvelut ovat täysin riippumattomia näistä avustuksista, mutta liiton toteuttamaan järjestötoimintaan leikkauksilla pahimmillaan on vaikutusta. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida minkä laajuista tai laatuista. Kehysriihessä päätettiin aikaistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusleikkausta ja kasvattaa leikattavaa summaa. Leikkauksilla voi olla vaikutuksia Neuroliitonkin järjestötoimintaan.
Lainsäätäjältä ja maan hallitukselta on lupa odottaa johdonmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Siksi hallituksen toinenkin päätös, verotuksen lahjoitusvähennysoikeuden laajentaminen siten, että se koskee vain nuoriso-, liikunta- ja urheilujärjestöjä ja osaa lapsijärjestöistä, on lisännyt hämmennystä tässä järjestöille muutenkin tukalassa tilanteessa. Suurin osa sote-järjestöistä on jäämässä lahjoitusvähennysoikeuden ulkopuolelle. Lahjoitusvähennysoikeuden on tarkoitus tukea järjestöjen omaa varainhankintaa, mutta tätä mahdollisuutta ei jostain syytä haluta ulottaa esimerkiksi potilas- ja vammaisjärjestöille. Toivottavasti kyse on pelkästä ns. valuvirheestä lainvalmistelussa, joka pian korjataan.
On selvää, että Suomen talouden saattaminen jälleen kestävälle ja turvaavalle kasvu-uralle vaatii voimallisia toimia, ja ne puolestaan sietokykyä meiltä kaikilta. Mutta sitä ei ministeriöissä ja hallituksen kabineteissa näytä tunnistavan, että kovin monet nyt päätetyt säästötoimet ja leikkaukset kohdistuvat viime kädessä samoihin ihmisryhmiin.
Järjestöt ovat tähän asti pystyneet toimimaan turvaverkkona heille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet vaille tarvitsemaansa palvelua tai etuutta. Turvaverkko on muodostunut muun muassa järjestöjen tarjoamasta tiedosta, neuvonnasta, muista matalan kynnyksen palveluista sekä reitistä vertaistuen äärelle. Julkisen sektorin palveluheikennysten seurauksena turvaverkkoa tarvittaisiin lähitulevaisuudessa ehkä enemmän kuin koskaan ennen, mutta nyt sitäkin heikennetään tai saatetaan jopa poistaa joiltain osin.
Vaikuttaa siltä, että nyt tehtyjen leikkauspäätösten yhteydessä ei ole punnittu niiden kaikkia vaikutuksia, eikä ole täysin ymmärretty, mitä kaikkea menetetään. Suomen talouden korjaaminen sinänsä on välttämätöntä, mutta koko sote-sektorin ja sote-palveluita eniten ja välttämättömimmin tarvitsevien kansalaisten osalta näiden korjaustoimien hinta voi pahimmillaan muodostua kovin suureksi.
Helena Ylikylä-Leiva
toimitusjohtaja
Neuroliitto ry
