Jos vain halvin on kyllin hyvää

Kansaneläkelaitos on kilpailuttanut palveluntarjoajat, joilta se ostaa ensi vuodesta alkaen vaativaa lääkinnällistä, laitosmuotoista yksilökuntoutusta. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus ei pärjännyt tässä...

Helena Ylikylä-Leiva
Kuva: Elina Jasu

Kansaneläkelaitos on kilpailuttanut palveluntarjoajat, joilta se ostaa ensi vuodesta alkaen vaativaa lääkinnällistä, laitosmuotoista yksilökuntoutusta. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus ei pärjännyt tässä kilpailutuksessa, jossa laadulle ei annettu painoarvoa. Hinta yksin ratkaisi.

Olemme kyseenalaistaneet eri tavoin tämän kilpailutustavan ja saaneet asialle julkisuutta. Turun Sanomissa 14.9. julkaistun jutun yhteydessä Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti totesi, että sosiaali- ja terveyssektorin kilpailutusten periaatteista on käytävä Suomessa vakava keskustelu. Todellakin nyt viimeistään on tämän keskustelun aika, jos emme halua, että sote palveluiden laatu romutetaan hankintalain ja sen harkitsemattoman soveltamisen varjolla.

Ei ole kenenkään etu, jos sote-palveluissa jätetään jollekin palveluntuottajalle karttunut ylivertainen erityisosaaminen hyödyntämättä ja hankitaan vaativatkin palvelut huutokauppatyyliin siltä, joka ne halvimmalla tuottaa. Mikä on tällöin asiakkaan saama hyöty? Entä kuinka tehokasta on julkisten varojen käyttö silloin, jos kuntoutustoiminnan laatu ja tulokset eivät tilaajaa kiinnosta?

Kelan valitsema kilpailutustapa asetti Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen samalle lähtöviivalle palveluntuottajien kanssa, joita esim. kuntoutujamäärien perusteella voidaan pitää jopa aloittelijoina vaativan kuntoutuksen saralla. Ja mikä surkuhupaisinta: palveluntuottajien sallitaan käyttää alihankkijoita, ja näiden osaamisesta ei tarvinnut esittää vähäisintäkään näyttöä.

Voidaan perustellusti kysyä, miksi Kela päätti kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen, laitosmuotoisen kuntoutuksen niin, että valintaperusteena on sataprosenttisesti hinta. Kela todistetusti hallitsee vaativien asiantuntijapalveluiden oston myös siten, että laadulle annetaan hintaa suurempi merkitys. Tällöin ensimmäiseksi arvioidaan palveluntuottajien kelpoisuus ylipäätään tuottaa kyseistä palvelua, ja sen jälkeen kelpoisuusehdot täyttävien palveluntuottajien laatua vertaillaan vielä keskenään. Jostain syystä Kela ei katsonut vaikeavammaisten kuntoutusta asiaksi, jossa tällainen asiantunteva, mutta varmasti hieman työläämpi kilpailutustapa olisi ollut tarpeen.

Syitä voidaan vain arvailla. Ehkä vain halvin tosiaan on Kelan mielestä kyllin hyvää.

Helena Ylikylä-Leiva
toimitusjohtaja
Neuroliitto

Jälkikirjoitus 8. lokakuuta

Juuri tämän lehden ollessa menossa painoon Kela antoi ensimmäiset päätökset alueellisista avoterapia-kilpailutuksista. Kelan uusi, erityisosaamisen merkitystä vähättelevä kilpailutustapa tuottaa huomattavaa vahinkoa myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapioiden, etenkin fysioterapian, puolella. Aivan liian monien asiakkaiden avoterapiasuhteet osaavien ammattilaisten kanssa tulevat nyt katkeamaan. Kuntoutuksen halpuutus on siis laajeneva ongelma.

Tule mukaan neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi