”Jos on tahtoa, on keinot”
Minä olen valmis kokeilemaan kaikkea. Yleensä kokeilen eri liikuntalajeja särynkin uhalla, sillä minun on pakko päästä liikkumaan.
Olen saanut Chiari-diagnoosin seitsemän vuotta sitten. Silloin liikkumiseni oli mennyt aivan mahdottomaksi: ponnistaminen, nauraminen, aivastaminen – kaikki aiheutti kovia kipuja. Chiari leikattiin ja oireet helpottivat kahdeksi, kolmeksi vuodeksi. Sitten niitä alkoi tulla uudestaan, ei yhtä kovina kuitenkaan. Asiaa tutkittiin ja magneettikuvissa löydettiin samalla MS-plakit. Olen nyt syönyt MS-lääkkeitä vuoden verran.
Oikeastaan kaikki yläkropan treeni on minulta pois suljettua Chiarin takia ja se rajoittaa liikkumismahdollisuuksia valtavasti. Jouduin luopumaan työstäni kaupassa, koska en kykene enää kassatyöskentelyyn tai hyllyttämään tavaroita. Olen pitänyt kuntonyrkkeilystä, mutta sitä en enää voi harrastaa. En voi juosta, koska se aiheuttaa tärinää. Uiminen luo jännitystä niskaan, ei onnistu. Pyöräily samoin. Kuntosalitreeni rajoittuu muutamiin jalkalihasliikkeisiin.
Kuitenkin MS-taudin vuoksi minun pitäisi voida harjoittaa lihaskuntoani. MS ei toistaiseksi ole vaikuttanut liikkumiseeni, mutta kun se jossain vaiheessa sen tekee, minulla pitää olla lihaksissa reserviä, etten mene aivan liikuntakyvyttömäksi.
Tässä on ollut pohtimista. Maskussa olemme kahdella kuntoutusjaksolla kokeilleet fysioterapeuttien kanssa erilaisia liikuntamuotoja ja löysimme vesijuoksun. Siinä ollaan pystyasennossa, joten se minulle sopii. Ylipäätään vesitreeni, kuten vaikka nyrkkeily vedessä, onnistuu, koska vesi pehmentää liikkeet. Vesi antaa toki vastusta, mutta vedessä liikkuessa ei tule tärähtelyä. Siinä on siis yksi laji, jota voin harrastaa. Toinen on kävely.
Viimeksi Maskussa sain lisää kuminauhajumppaliikkeitä. Niiden avulla pystyn itse jonkin verran hallitsemaan hartiaseudun jäykkyyttä. Kun jumin saisi hiukan hellittämään, uskon, että sekin mahdollistaisi enemmän tekemistä. Leikkaukseni jälkeen niskalihaksiani ei enää saa esimerkiksi hieroa ollenkaan.
Tällainen sairausyhdistelmä kuin minullakin on, vaatii liikunnan suhteen ammattilaisen ohjausta. Etten mene tekemään jotakin väärin ja aiheuta vahinkoa itselleni. Maskun fysioterapeutit ovat olleet tässä suhteessa minulle todella tärkeitä, sillä heille ei tarvitse selittää, mikä on Chiari.
Saan liikunnasta paremman fiiliksen, kun olen tehnyt jotakin. Haluan pysyä työkunnossa ja pudottaa painoa. Haluan ylläpitää lihaskuntoani ja kyetä tekemään lasteni kanssa erilaisia asioita.
