Esteettömyys = hyvä palvelu
Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa huokaa, kun otetaan puheeksi esteettömyyden huomioiminen ravintoloissa, kaupoissa tai tapahtumissa – tai esimerkiksi korjausrakentamisessa.
– Olen koettanut herätellä palveluntarjoajia tähän vuosia: esteettömyys tuo asiakkaita.
Hän on huomannut, että esteettömyyden ajatellaan koskevan vain yhtä ihmistä kerrallaan tai hyvin pientä ihmisryhmää. Tällöin asia jää marginaaliin. ”Liikkumisesteiset henkilöt eivät ole meidän ydinasiakaskuntaamme,” ajatellaan.
Eivät pyörätuolia käyttävät käy yksin vaikkapa ravintolassa syömässä sen enempää kuin muutkaan, Kurppa hymähtää.
– Yleensä ulos mennään porukalla ja on todennäköistä, että siinä porukassa ainakin yksi käyttää jotain apuvälinettä. Paikka kuitenkin valitaan sen mukaan, mikä on esteettömin ja missä on esimerkiksi hyvät esteettömät wc-tilat.
Eri kohteiden esteettömyystiedot ovat usein huonosti, jos ollenkaan saatavilla.
– Museo tai ravintola, on yrittäjän velvollisuus kertoa esteettömyydestä verkkosivuillaan. Ennakkoinformaatio on älyttömän tärkeää: ”Meillä on esteetön wc, sisäänkäynnissämme on kaksi porrasta, mutta henkilökunta avustaa tarvittaessa irtoluiskan kanssa”, hän luettelee.
Verkon palvelutkin kehittyvät. Kurppa nostaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivan Palvelukartta.fi:n, josta löytyy ajantasaista tietoa Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan kaupunkien palveluista ja niiden esteettömyydestä.
Myös Googlen karttapalveluun on liitetty mahdollisuus valita esteetön reitti julkisilla kulkiessaan. Palvelu toimii Kurpan mukaan kohtuullisesti Yhdysvalloissa, mutta Suomessa sitä ei voine vielä suositella. Testata toki voi.
– Uskon, että tähän olemme menossa: avoimet rajapinnat eri palveluntarjoajien välillä tekevät mahdolliseksi myös esteettömyystietojen ajantasaisen tarjoamisen niissä palveluissa, joita ihmiset muutenkin käyttävät, Kurppa sanoo.
