Covid-19 ja neurologiset oireet
Toistaiseksi ei ole näyttöä, että ilman lääkehoitoa oleva immuunivälitteinen neurologinen sairaus lisäisi alttiutta koronainfektiolle.
Koronavirukset ovat suuri joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleiset koronavirukset aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Uusi koronavirus, SARS-CoV-2, on perimältään läheistä sukua SARS-koronaviruksen ja lepakoilta löydettyjen koronavirusten kanssa.
Uuden koronaviruksen aiheuttama tauti, covid-19, leviää ensisijaisesti pisaratartuntana, ja se todetaan osoittamalla virus hengitystie-eritenäytteestä geeninmonistusmenetelmällä (PCR). Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystie-infektion, jonka oireina voi olla esimerkiksi kuumetta, yskää, nuhaa, hengenahdistusta, lihaskipuja, väsymystä, pahoinvointia tai ripulia.
Maailman terveysjärjestö julisti covid-19 -sairauden maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11.3.2020. Suomessa sairaus luokitellaan yleisvaarallisiin tartuntatauteihin.
Sairauden riskiryhmään luetaan kuuluvaksi yli 70-vuotiaat henkilöt, ja henkilöt, joilla on merkittävästi sydämen tai keuhkojen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus. Myös elimistön vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa. Lisäksi tekijät, jotka voivat lisätä infektion vakavuutta ovat merkittävä ylipaino (BMI yli 40), ja päivittäinen tupakointi.
Toistaiseksi ei ole näyttöä, että ilman lääkehoitoa oleva immuunivälitteinen neurologinen sairaus lisäisi alttiutta koronainfektiolle. Immuunijärjestelmään vaikuttavaa lääkitystä ei saa omatoimisesti lopettaa, vaan yksilöllinen hoitosuunnitelma arvioidaan aina hoitavan lääkärin toimesta. IVIG-hoito ei lisää SARS-CoV-2 infektion riskiä, vaan immunoglobuliinit sitä vastoin tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa. Kuitenkaan näyttöä IVIG-hoidon tehosta SARS-CoV-2 -infektion ehkäisemisessä ei ole.
Covid-19 -sairauden kliininen ilmiasu on vaikeusasteeltaan hyvin vaihteleva. Myös infektioon liittyviä neurologisia oireita on kuvattu. Toistaiseksi niistä kuitenkin tiedetään varsin vähän. Yhden julkaisun mukaan noin neljänneksellä sairaalaseurantaa tarvinneista koronapotilaista ilmeni keskushermosto-oireita. Seurannassa olleista 214 koronapotilaasta 13 %:lla esiintyi päänsärkyä, 17 %:lla huimausta, 8 %:lla tajunnantason laskua ja 3 %:lla aivoverenkiertohäiriöitä. Noin 0,5 %:lla esiintyi epilepsiaan sopivia oireita.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin koronainfektion aiheuttama altistus aivoverenkiertohäiriöille 5 %:lla sairaalahoidossa olevista henkilöistä. Lisäksi pienemmissä tutkimussarjoissa päänsärkyä on havaittu 6−9 %:lla sairastuneista. Myös yksittäinen tapaus immuunivälitteisestä Guillan-Barré -oireyhtymästä SARS-CoV-2 infektion jälkeen on julkaistu.
SARS-CoV-2viruksen uskotaan pääsevän keskushermostoon muiden koronavirusten tavoin. Sairauteen liitettyjen neurologisten oireiden mekanismia ei vielä täysin ymmärretä. Lääkekehitystä silmällä pitäen tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa olevilla lääkkeillä on erilainen pääsy keskushermostoon. Tällä hetkellä tutkituista lääkkeistä esimerkiksi malarialääkkeenä käytetty hydroksiklorokiini vaikuttaa saavuttavan parhaimman pitoisuuden myös keskushermoston alueella.
Covid-19 sairauteen kytkeytyvistä neurologisista oireista tarvitaan vielä lisää tutkimusnäyttöä. Sairauden ennaltaehkäisyssä tärkeää ovat hyvä käsihygienia ja lähikontaktien välttäminen.
Toisin sanoen
- Tämän hetkisen tiedon mukaan ilman lääkehoitoa oleva immuunivälitteinen neurologinen sairaus ei lisää alttiutta koronainfektiolle.
- Immuunijärjestelmään vaikuttavaa lääkitystä ei saa omatoimisesti lopettaa.
- Infektioon liittyvistä neurologisista oireista tiedetään vasta vähän.
- Osalla sairaalaseurantaa tarvinneista koronapotilaista on havaittu keskushermoston oireita, kuten päänsärkyä tai aivoverenkierron häiriöitä.
Lähteet:
Asadi-Pooya AA ja Simani L: Central nervous system manifestations of COVID-19: A systematic review. J Neur Sci 2020; 413:116832.
