Auttajana puoli vuosisataa
Professori, neurologian erikoislääkäri Juhani Wikström, 80, on työskennellyt viidenkymmenen vuoden ajan neurologisten sairauksien ja niitä sairastavien parissa. Työ jatkuu vapaaehtoispohjalta edelleen.
Juhani Wikström painottaa haastattelussa useaan otteeseen potilasjärjestöjen ja kolmannen sektorin merkitystä terveydenhuollon kokonaisuudessa. Sen merkitys korostuu entisestään käynnissä olevassa sote-uudistuksessa. Lääketieteen, sosiaalityön ja kolmannen sektorin yhteistyö on ensisijaisen tärkeää myös neurologisten potilaiden monipuolisessa hoitamisessa ja auttamisessa.
Wikström on ollut mukana potilasjärjestötyössä vuosikymmeniä ja puhuu kokemuksesta.
– Lääkäriksi kasvamiseni ja sen ymmärtäminen, että hoidamme ihmistä, on paljossa peräisin järjestötyöstä. Juhani Wikström tuli jo nuorena lääkärinä vuonna 1971 mukaan Neuroliiton edeltäjän MS-liiton toimintaan.
– Siitä haluan kiittää silloista esimiestäni HYKSin neurologian klinikassa, Helsingin yliopiston ensimmäistä neurologian professoria Erkki Kivaloa. Hän loi laajan ja hyvän neurologian asiantuntijoiden, klinikoiden ja toimijoiden verkoston Suomeen. Siihen sisältyivät myös neurologiset potilasjärjestöt.
– Kivalo muistutti meitä nuoria neurologeja laaja-alaisuuden ja yhteiskunnallisuuden tärkeydestä. Hän kehotti meitä hakeutumaan mukaan neurologisten potilasjärjestöjen ja yhdistysten toimintaan, jotta lääketieteellisen ja ”sairaalan näkökulman” lisäksi näkisimme ja ottaisimme huomioon yhteiskunnalliset ja sosiaaliset seikat potilastyössä.
Wikström oli ensin Helsingin MS-yhdistyksen ja sittemmin MS-liiton kautta keskeisellä tavalla luomassa hoidon ja kuntoutuksen infrastruktuuria sekä käytäntöjä, joilla tuettiin MS-potilaiden ja heidän perheidensä arjessa pärjäämistä. Toiminta oli edistyksellistä monella tapaa.
Wikströmin mukaan moniammatillinen tiimityö, vertaistuki ja kokemusasiantuntijat tulivat osaksi MS-työn arkea jo 1970-luvulla, vaikka tuolloin niitä ei juuri tuon nimisinä käsitteinä tunnettu. Samaan aikaan MS-yhdistyksissä ja liitossa kehitettiin neuvolatyön ja vertaistuen malleja. Niissä läheiset otettiin kiinteästi mukaan sairastavien tukemiseen sekä edunvalvonnan että kuntoutuksen asioissa.
– Helsingin MS-yhdistys oli toimintaan mukaan tullessani jo huolehtinut siitä, että heillä oli sosiaalityöntekijä mukana auttamassa muun muassa sairastuneen kuntoutuksen järjestämisessä. Minun oli helppo astua tähän organisaatioon ja sen ajamiin tärkeisiin tavoitteisiin.
Juhani Wikström tekee yhä monessa roolissa työtä neurologisia sairauksia sairastavien parissa. Hän toimii vapaaehtoisena Neuroliiton palvelutalo Merenpisarassa, ja on myös sen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän on sekä Neuroliiton liittohallituksen että MS säätiön hallituksen jäsen.
– Kun jäin lääkärin työstäni eläkkeelle, halusin tietoisesti ottaa etäisyyttä lääkärin ammatilliseen työskentelyyn. Esitin Neuroliitolle, että tulisin mukaan vapaaehtoiseen työhön. Se on muotoutunut niin, että vedän viikoittaista keskustelukerhoa, joka on saanut hyvän vastaanoton Merenpisaran asukkaiden keskuudessa.
– Keskustelemme monipuolisesti yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista aiheista. Keskusteluiden aiheet tulevat aina asukkailta. He ovat fiksuja, hyvämuistisia ja innokkaita keskustelijoita, eivätkä tapaamisemme ole mitään kevyttä hyvänpäivänrupattelua. Varsinkin nyt korona-aikana kerho on ollut erityisen tärkeä henkireikä.
Silminnäkijä-sarja on osa Neuroliiton 50-vuotisjuhlavuotta. Neuroliitto juhlii tiedon merkeissä, muun muassa erilaisten webinaarien, podcastien ja verkkosisältöjen parissa. Katso lisää: neuroliitto.fi/juhlavuosi
