Älykoti tarjoaa turvaa, vapautta ja itsenäisyyttä

Ulko-ovi aukeaa kauniisti pyytämällä ja valot syttyvät kun saavut eteiseen. Televisiosta pyörähtää päälle lempisarjasi samalla kun robotti-imuri aloittaa siivousurakkansa makuuhuoneissa. Mikä on älykäs koti ja mitä ihmettä ovat ympäristönhallintalaitteet?

Älykotia perustaessa tarvitaan sähköä (yllätys, yllätys) ja tasainen wifi­verkko, eli langaton internet-yhteys. Lisäksi tarvitaan ohjausyksikkö – toiselta nimeltään hubi – johon kodin laitteet kytketään. Hubin kautta laitteita voidaan ohjata kännykällä, ääniohjauksella tai yhdellä tai useammalla kytkimellä. Ohjaustapa voidaan valita käyttäjän toimintakyvyn ja tarpeen mukaan. 

Laitteet ovat yhteydessä ohjaus­yksikköön langattomasti, joten johtoviidakkoa ei tarvitse pelätä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kodissa ei ole tarpeeksi pistorasioita, tai ne eivät ole sopivilla paikoilla, voidaan joutua turvautumaan jatkojohtoihin. Suuressa kodissa tai vanhoissa, paksuseinäisissä kivitaloissa voidaan tarvita useampi tukiasema eripuolille asuntoa, jotta laitteet pysyvät yhteydessä kodin verkkoon.  

Turvallisuus vetää 

Nopeimmin suomalaiskodeissa ovat yleistyneet erilaiset turvallisuutta parantavat laitteet, kuten älylukot, kotien kameravalvonta ja esimerkiksi vesitunnistin keittiössä mahdollisen vesivahingon varalta. Liiketunnistimella varustettu kamera hälyttää, jos kotiin ilmestyy kutsumattomia vieraita. Yhtä lailla kameran kautta voi tarkistaa, että kotona olevilla on kaikki hyvin.  

Älykodin puolesta puhuu myös energiansäästö: Sähkölaitteita ja termostaatteja voi ajastaa, ja lämmityksen voi ohjelmoida reagoimaan ulkolämpötilaan.  

Liikkumisrajoitteisen näkökulmasta älykoti tarjoaa paitsi turvaa, myös vapautta ja itsenäisyyttä toimia omassa kodissa. Jos käsien toiminta on heikentynyt, ääni­ohjauksella toimiva ulko-ovi, televisio, robotti­‑imuri ja kahvinkeitin helpottavat arkea. Fiksuimmissa laitteissa ohjausyksikkö voidaan säätää vastaanottamaan myös heikompaa tai epäselvempää puhetta, mikäli käyttäjän puheentuotto on hankalaa. 

Jokaiselle oma sihteeri 

Virtuaaliset assistentit, kuten Amazonin Alexa tai Google Assistant ovat suosittuja tapoja ohjata älykodin toimintoja. Ne ovat kohtuuhintaisia ja saatavilla tavanomaisista kodinkoneliikkeistä.  

Hieman yksinkertaistaen kyseessä on kaiutin-/mikrofoni-yhdistelmä, jota voi pyytää toimittamaan erilaisia askareita, riippuen siitä, mitä laitteita kodin verkkoon on yhdistetty. Assistentti voi sytyttää valot, lukita oven, keittää kahvit tai muistuttaa ottamaan lääkkeet. Siltä voi myös tiedustella sää­tilaa tai pyytää soittamaan sopivaa musiikkia. 

Miinuksena on se, että nämä assistentit eivät osaa suomea. Kotimainen DialoQ on tästä poikkeus. Sen apuvälineohjelmistot toimivat suomeksi ja niiden avulla voi paitsi käyttää kännykkää ja tietokonetta, myös hallita kotiympäristöä ja laitteita, kuten Googlen tai Amazoninkin laitteilla. Lisäksi kehitystyön lähtökohtana on ollut nimenomaan apuvälinetarve, eikä niinkään viihdekäyttö. DialoQ:n ohjelmistoihin on mietitty valmiiksi monta liikkumis- tai puherajoitteista tukevaa ominaisuutta, kuten puhe­synteesi.  

Menevätkö kaikki kodinkoneet sitten uusiksi, jos kodistaan haluaa älykkään? Eivät mene. Häälahjaksi saatu kahvinkeitinkin soveltuu älykotiin edelleen, jos sen kytkee älykkääseen pistorasiaan. Tällöin aamukahvin voi laittaa tippumaan jo makuuhuoneesta käsin, kun itse vasta suunnittelee nousua uuteen päivään. 

---

Onko älykodissa (tieto)turvallista? 

Kodin tietoturva on eniten kiinni viitseliäisyydestä. Laitteiden tietoturvaan on jaksettava kiinnittää huomiota sekä ostovaiheessa että kotikäytössä. 

Jos hakkeri kaappaa kodin älylaitteen, sitä ei välttämättä edes huomaa.  

– Tietoturvamurto näkyy kotona ehkä vain verkon hidastumisena. Kaapattu laite saattaa jatkaa toimintaansa täysin normaalisti, vaikka sitä käytettäisiin samaan aikaan ulkopuolelta johonkin toiseen tarkoitukseen, kertoo tutkimusvastaava Jarkko Paavola Turun Ammattikorkeakoulun Tietoliikenne ja tietoturva -tutkimusryhmästä.  

– Kodinkoneita voidaan käyttää esimerkiksi osana palvelunestohyökkäystä tai lähettämään roskapostia. Näin on tehty esimerkiksi vauvojen itkuhälyttimillä ja jääkaapeilla.  

Vahinko itse laitteelle voi olla olematon, mutta se, että oma kodinkone valjastetaan osaksi kansainvälistä rikollisuutta, tuntuu melko epämukavalta ajatukselta.  

Paavolan mukaan tietomurtoriskit kasvavat sitä mukaa kun kotien älylaitteiden määrä lisääntyy. 

– Hakkeri miettii mistä saisi helppoa rahaa. Ansaintakeino voi olla vaikkapa se, että vaaditaan laitteiden omistajaa maksamaan 10 bitcoinia (virtuaalivaluutan yksikkö), jotta kodin lämmitys pysyy käynnissä, Paavola kuvailee.  

Tärkein ohje älykodin rakentajalle on olla aktiivinen laitteidensa päivitysten suhteen. Tehtaalla asennetut oletussalasanat tulee vaihtaa heti ja laitteiden ohjelmistopäivitykset on tehtävä säännöllisesti.  

– Ohje salasanan vaihtoon ja päivityksiin löytyy laitteen käyttöohjeesta. Käytännössä tukiasemaan otetaan yhteys verkkoselaimella ja päivitys hoituu sitä kautta.  

Kyse on vähän samasta asiasta kuin vaikkapa ilmalämpöpumppujen kanssa. Niitäkin pitää säännöllisesti puhdistaa ja huoltaa, tai alkaa tulla sisäilmaongelmia ja sähkön kulutus kasvaa.