”Sairautta kohtaavat pariskunnat kaipaavat lisää tukea”

Sairauden ja avioeron välillä havaittiin selvä yhteys Helsingin yliopistossa tehdyssä rekisteritutkimuksessa, jossa seurattiin yli 2,8 miljoonaa 30–64-vuotiasta avioparia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kymmenen vuoden seurannan aikana 12 prosenttia pareista päätyi eroon. Neurologisia sairauksia diagnosoitiin yli viidennekselle heistä.

Kun tarkasteltiin kaikkien maiden tuloksia yhdessä, avioeron riski osoittautui merkittävästi korkeammaksi, kun toinen puolisoista sairastui. Esimerkiksi vaimon sairastuessa, avioeron riski kasvoi 1,21-kertaiseksi, kun taas miehen sairastuessa riski kohosi 1,27-kertaiseksi. Jos molemmilla puolisoilla havaittiin neurologinen sairaus, oli avioeroriski jo 1,38-kertainen. Havaittuja eroja voidaan pitää merkittävinä.

– Tulosten perusteella sairautta kohtaavat pariskunnat kaipaavat lisää tukea myös pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, toteaa tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, väestötieteen yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.

Ruotsissa tulot vaikuttavat eroriskiin 

Sairastumisen on uskottu vaikuttavan eroriskiin psyykkisen rasituksen, perheensisäisen vastuunjaon muutosten sekä alentuneen työkyvyn ja tulojen kautta. Tutkimuksessa tulot kuitenkin selittivät sairastumisen ja eroriskin välistä yhteyttä vain Ruotsissa.

– Ruotsissa pääsy erikoissairaanhoitoon on helpompaa, mutta lyhyiden sairausjaksojen aikana tulot putoavat enemmän kuin muissa tutkituissa maissa, Metsä-Simola selittää.

Miehen sairastumisen on uskottu lisäävän eroriskiä enemmän kuin vaimon, koska miehet kantavat keskimäärin suuremman vastuun perheen elatuksesta. Oletuksen mukaisesti miehen sairaus lisäsi tutkimuksessa eroriskiä vähintään yhtä paljon kuin vaimon. Ruotsissa sairastuneen puolison sukupuolella ei kuitenkaan ollut eroriskin kannalta merkitystä.

– Ruotsissa miesten ja naisten välinen palkkaero on pienin ja vanhempainvapaat jakautuvat tasaisemmin, jolloin myös sairauden seuraukset saattavat olla samankaltaisia riippumatta sairastuneen puolison sukupuolesta, miettii Metsä-Simola.

Miehen matala koulutustaso nosti eroriskiä Suomessa

Suomessa miehen sairaus nosti eroriskiä enemmän kuin vaimon sairaus erityisesti silloin, kun miehen koulutustaso oli matalampi kuin vaimolla. Muissa maissa vastaavaa ei havaittu.

– Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on Pohjoismaiden suurin, vanhempainvapaiden käyttö on hyvin sukupuolittunutta ja äidit ovat pitkään kotona, jolloin isän rooli perheen elättäjänä korostuu.

Erityisen suuri merkitys sairastuneen puolison sukupuolella oli Tanskassa, jossa avioeroriski oli 1,4-kertainen miehen ja vain 1,2-kertainen vaimon sairastumisen jälkeen. Tulokseen saattoi kuitenkin vaikuttaa se, että Tanskassa sairastuneita pareja havaittiin vähemmän kuin muissa maissa.

– Miesten yleisin diagnoosi oli elimellinen unihäiriö, ja se oli selvästi yleisempi Suomessa ja Norjassa verrattuna Tanskaan, selittää Metsä-Simola.

Miehen MS-tauti suurempi eroriski 

Miesten ja naisten unihäiriöiden yhteys eroriskiin oli yhtä vahva, kun taas MS-tauti, joka aiheuttaa usein merkittävää toiminnallista haittaa, näytti lisäävän eroriskiä enemmän miehen kuin vaimon sairastumisen jälkeen.

– MS-taudin kohdalla sairastuneen puolison sukupuolella oli erityisen suuri merkitys avioeroriskiin juuri Tanskassa.

Ruotsista tarkkaa diagnoositietoa ei ollut käytettävissä, eikä rekisteriaineistoilla tehdyssä tutkimuksessa ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai sairauden vakavuutta.

– Toimintakyvyn tutkiminen voisi tuottaa tärkeää lisätietoa niistä mekanismeista, joiden kautta sairaus on yhteydessä eroriskiin, Metsä-Simola toteaa.

Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta 

Niina Metsä-Simola on tutkinut aihetta aiemminkin. Hänen vuonna 2020 julkaistu tutkimuksensa keskittyi suomalaisiin pareihin. Siinä seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 127 000 suomalaista avo- ja avioparia kuuden vuoden ajan. Neurologisista sairauksista mukana oli muun muassa MS-tautia, Parkinsonin tautia ja epilepsiaa sairastavia.

Tulokset olivat samankaltaiset kuin pohjoismaiden laajuisessa aineistossa: fyysiset sairaudet, erityisesti neurologiset sairaudet ja aivohalvaus, ennakoivat suurentunutta eroriskiä.

Miehen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli erityisen selvä. Eroriski myös kasvoi, kun aikaa sairastumisesta kului. Tulokset viittasivat myös siihen, että iäkkäämmillä pareilla sairastumisen yhteys eroriskiin olisi voimakkaampi kuin nuoremmilla.

Metsä-Simola pohti tuolloin, että yksi kohonnutta eroriskiä selittävä tekijä voisi olla sairastuneen puolison tarvitsema hoiva.

– Naiset saattavat olla miehiä valmiimpia ottamaan vastaan ulkopuolista apua, kun taas miehet odottavat hoivaa erityisesti puolisoltaan, hän arvioi.