Jyväskylässä motivoidaan sairastava liikkumaan
Räätälöity, liikkumaan motivoiva liikuntaohjelma laaditaan yhdessä sairastavan kanssa.
Keski-Suomen Sairaala Novan liikuntalääketieteen poliklinikka on lajissaan ainoa julkisessa erikoissairaanhoidossa koko maailmassa. Sen liikuntapolulla hoidetaan kroonisesti sairastavia, mukaan lukien neurologisia sairauksia sairastavia. Poliklinikan ylilääkärinä vuodesta 2022 työskennellyt Merja Perhonen iloitsee toiminnan kehityksestä. Hän perusti klinikan yhdessä muiden liikuntalääketieteen ammattilaisten kanssa vuonna 2016. Nyt heillä hoidetaan vuosittain noin 400 potilasta.
Hoidettavien sairauksien ja asiakkaiden kirjo kattaa kaikki mahdolliset lääketieteen erikoisalat mukaan lukien neurologian. Oma potilaiden ryhmänsä on urheilussa eriasteisesti loukkaantuneet. Tilastot osoittavat, että poliklinikan työlle on suuri tarve, sillä esimerkiksi potilaslähetteiden määrä nousi viime maaliskuussa vuoden 2022 maaliskuuhun verrattuna 45 prosenttia.
Perhonen kertoo, että poliklinikan pääasiallinen toiminta liittyy nimenomaan sairaiden liikkumisen edistämiseen. Poliklinikalle pääsee hoitoon lähetteellä Sairaala Novan muista yksiköistä, Keski-Suomen terveyskeskuksista, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä, Huippu-urheilun instituutista (KIHU) sekä yksityisistä terveydenhuollon yksiköistä. Noin 80 prosenttia potilaista tulee hoidettavaksi sairaalan omien lähetteiden kautta.
Neljä eri hoitopolkua
Liikuntalääketieteen poliklinikan toimintamallissa ihmisiä hoidetaan neljän hoitopolun mukaisesti, riippuen hoitoon hakeutuneen sairaudesta tai vammasta. Näitä hoitopolkuja ovat liikuntapolku, urheilu- ja liikkujapolku, painonhallintapolku ja lihavuusleikkauspolku.
– Liikuntapolulle tulevat hoidettavaksi muun muassa he, joilla on jokin vakava sairaus. Meillä on ollut esimerkiksi monia MS-tautia sairastavia ja myös muita neurologisia sairauksia sairastavia hoidettavana.
Perhosen mukaan keskeiset huolet ovat yhteisiä.
– Liikuntapolulle tulevilla peruskysymys on monesti se, että he tietävät hyötyvänsä ja saavansa iloa liikunnasta, mutta he eivät tiedä, miten he käytännössä lähtisivät liikkumaan.
– Monia huolettaa myös se, miten sairaus mahdollisesti vaikuttaa sairauteen: voiko liikkuminen jollakin tavoin pahentaa sairautta tai jopa edistää sen etenemistä? Nämä huolet pystymme ratkaisemaan, Perhonen kertoo.
Liikunta ei ole vain kävelyä
Perhosen mukaan liikkumiskyvyllä on suuri merkitys, kun sopivaa liikuntamuotoa lähdetään yhdessä suunnittelemaan. Esimerkiksi kävelemisen vaikeuteen liittyy toisinaan ajatusten uudelleen suuntaamista.
– Jotkut ajattelevat, että liikkuminen on yhtä kuin kävely. Käveleminen voi olla sairastavalle vaikeaa tai mahdotonta monista eri syistä. Siinä tapauksessa mietitään yhdessä kävelyn korvaava liikuntamuoto.
Perhonen toteaa, että kävelyn sijaan sairastava voi harrastaa esimerkiksi vesijumppaa, polkea tavallista tai kuntopyörää tai tehdä lihasvoimaa voimistavia liikkeitä apuvälineillä.
Liikkumiseen liittyvät mahdolliset ongelmat ja esteet sekä muut yksityiskohdat selvitetään perusteellisesti. Liikuntapolku alkaa lääkärin tekemästä tunnin mittaisesta alkuhaastattelusta sekä fysioterapeutin mittauksista ja ohjauksesta. Räätälöity, liikkumaan motivoiva liikuntaohjelma laaditaan yhdessä sairastavan kanssa. Liikuntaohjelman tuloksia seurataan säännöllisten kontrollikäyntien avulla.
