Lääkehoidon ajoitus muuttaa MS-taudin ennustetta

Neljä Suomen MS-säätiön tukemaa tutkijaa kertoo, mitä he haluavat tutkimuksessaan selvittää ja miten tuloksia voidaan soveltaa sairastavien hoitoon tai kuntoutukseen.

Sini Laakso: MS-lääkityksen aloitusviiveen merkitys aaltomaisen MS-taudin ennusteelle ja lääkkeettömyyden syyt – kansallinen tutkimus

Neurologi Sini Laakso tekee tutkimusta puolet työajastaan ja toisen puolen hän työskentelee neurologian poliklinikalla Meilahden sairaalassa Helsingissä. Kliininen työ painottuu MS-tautia, myasthenia gravista ja muita neuroimmunologisia sairauksia sairastaviin potilaisiin.

Tutkimusta immunologiaan perehtynyt Laakso on tehnyt monenlaisissa projekteissa aina solutasolta, sairauksien synnystä, lähtien. Nyt hän työskentelee Helsingin yliopiston translationaalisen immunologian tutkimusohjelmassa, TRIMM:ssä. Translationaalisella tarkoitetaan sitä, että perustutkimuksen ja kliinisen potilastyön välistä matkaa pyritään lyhentämään ja saamaan tulokset nopeasti käyttöön.

Sini Laakso, väitöskirjatyöntekijä LL Maiju Savolainen ja muu työryhmä selvittävät tutkimuksessaan, miten MS lääkityksen aloituksen viivästyminen vaikuttaa aaltomaisen tautimuodon ennusteeseen. Samalla hän tutkii lääkkeettömyyden yleisyyttä ja sen vaikutusta sairauden kulkuun.

– Suomalaisella aineistolla tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksen myötä saamme varmistettua suomalaisaineistossa varhaisen lääkehoidon keskeisen merkityksen ennusteelle. Saamme myös selville taustatekijöitä, muitakin kuin diagnostisten kriteereiden muuttumiseen liittyviä seikkoja, miksi lääkettä ei aloiteta, Laakso
kuvailee.

– Lääkityksellä on paljon merkitystä siksi, että ensimmäisen vuoden, kahden, aikana MS-taudin oirejaksot tuottavat enemmän ja pysyvämpää haittaa. Taudinkulkuun vaikuttavan lääkkeen avulla voidaan välttää pahenemisvaiheita ja siten pysyvää haittaa sairauden alussa.

Laakso muistuttaa myös, että lääkkeettömyys voi lisätä riskiä sille, että tauti muuntuu toissijaisesti eteneväksi.

Aineisto Suomen MS-rekisteristä

MS-taudin diagnostiset kriteerit muuttuivat vuonna 2017, minkä jälkeen lääkehoidon aloitus on aikaistunut. Ennen sitä diagnoosia ei ole välttämättä tehty heti ensimmäisen oirejakson aikana, mikä on lykännyt lääkityksen aloitusta.

Laakson tutkimusaineistoon on poimittu 2 806 potilasta, jotka ovat saaneet aaltomaisen MS-taudin diagnoosin vuosina 2010–2019. Aineisto pohjaa kansalliseen MS-rekisteriin.

– Vertaamme sairastavia, jotka ovat saaneet taudinkulkuun vaikuttavan lääkityksen vuoden sisällä diagnoosista niihin, joiden lääkityksen aloitukseen on mennyt kaksi vuotta tai enemmän – tai lääkitystä ei ole aloitettu lainkaan, Laakso kertoo.

Lääkityksen vaikutusta mitataan EDSS-pistein ja pahenemisvaiheiden lukumäärän mukaan. Lääkkeettömyyden syihin pureutuminen auttaa toivottavasti omalta osaltaan varhentamaan lääkehoidon aloittamista. Pitää tietää, mistä kiikastaa.

– Jos syy on vaikkapa se, että henkilö on epävarma lääkkeen turvallisuudesta tai tehosta, voidaan panostaa näiden asioiden selventämiseen, Laakso selittää.

MS-pelikenttä uusiksi

Laakso näkee, että kun immunologisen lääkehoidon varhaisen aloittamisen merkitys ymmärretään ja lääkkeet saadaan mahdollisimman monelle, se voi muuttaa MS-taudin ennustetta aivan erilaiseksi kuin se on aiemmin ollut.

– On ihan realistista, että kun lääkitys aloitetaan ajoissa, potilaalle ei tule mitään magneettimuutoksia. Samalla muuttuu koko taudin hoito.

– Immunologiset lääkkeet alkavat olla todella tehokkaita ja kun korkeatehoiset lääkkeet aloitetaan varhain, hoidon painopiste siirtyy enemmän ennaltaehkäisyyn, kun se aiemmin on ollut kuntoutuksessa, Laakso sanoo.

Laakson mukaan tämä vaatii myös neurologeilta rohkeutta määrätä immunologisia lääkkeitä.

– Immunologia ylipäätään ei ole ihan keskiössä neurologin peruskoulutuksessa. Se vaatii hiukan perehtymistä ja voi tuntua vieraalta tai vaikealtakin ohjata potilasta valitsemaan immunologisten hoitojen välillä. Miettiä, mitkä ovat ne hyödyt ja haitat. Siksi paikalliset ja kansalliset hoito-ohjeet ovat merkittäviä.

Juuri niiden laatimiseen Laakson tutkimuskin antaa lisää eväitä.