Kuka kelpaa ammatilliseen kuntoutukseen?

Eläketurvakeskuksen mukaan työelämästä kuntoutukseen hakeutuneista noin 70 prosenttia palasi töihin tai työllistyi heti kuntoutuksen jälkeen. Eläketaustaisista, lähinnä kuntoutustuella olevista, noin puolet työllistyi.

Kuntoutusten määrä kasvaa. Vuoden 2018 aikana päättyi koko eläkejärjestelmän tasolla yli 8 000 kuntoutusta, 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kysyimme eläkevakuutusyhtiöiltä, miten ammatillinen kuntoutus heistä toimii ja kuka tukea saa?

Työllistymistä edistäviksi tekijöiksi kuntoutuksen keinosta riippumatta on tunnistettu muun muassa kuntoutuksen varhainen aloittaminen, voimassa oleva työsuhde, realistinen kuntoutussuunnitelma ja kuntoutujan oma vahva motivaatio.

Keva (Kuntien eläkevakuutus)

• Kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen, toimiiko ammatillinen kuntoutus?

– Kuntoutusasiakkaiden työllistymisen näkökulmasta on tärkeää, että kuntoutusohjelma tähtää sellaisiin työtehtäviin, joita on tarjolla.

• Käytetäänkö ammatillista kuntoutusta väärin? Ovatko kuntoutujat vain halpatyövoimaa?

– Ennen työkokeilun aloittamista tulisi selvittää, onko työnantajalla mahdollisuus palkata työkokeilija kokeilun jälkeen.

• Mikä on eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien asema ammatillisessa kuntoutuksessa?

– Aikaisemmin MS-diagnoosilla ei juuri ammatillista kuntoutusta myönnetty, mutta käytäntö on muuttunut. Ammatillista kuntoutusta myönnetään myös heille, jos arvioidaan, että kuntoutuksen avulla heillä on mahdollisuus jatkaa työssä.

Aikaisemmin MS-diagnoosilla ei juuri ammatillista kuntoutusta myönnetty, mutta käytäntö on muuttunut.
Sirpa Reijonen, Keva

Ilmarinen

• Kuntoutuksen kehityspäällikkö Kaisa Valppu, käytetäänkö ammatillista kuntoutusta väärin?

– Tällaista asiaa ei ole tietääksemme tutkittu, ja tätä on melko mahdotonta tilastoida. Meidän tietoomme ei ole tullut väärinkäyttötapauksia.

• Mikä on ammatillisen kuntoutuksen rooli eläkevakuutusyhtiön näkökulmasta ihmisten työurien pidentämisessä ja työssä jatkamisessa?

– Tässä eläkeyhtiön rooli on hyvin merkityksellinen. Ammatillisen kuntoutuksen kentällä tulisi lisätä hoito­tahojen ja työnantajien tietoisuutta ammatillisesta kuntoutuksesta, sekä tiivistää Kelan ja työeläkelaitosten sekä TE-palveluiden ja työeläkelaitosten yhteistyötä.

• Mikä on eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien asema ammatillisessa kuntoutuksessa? Miten käsitellään sairautta, jonka kulkua ei voi ennustaa, kuten MS?

– Riippuu hakijan yksilöllisestä tilanteesta, ja tämä koskee myös MS-tautia sairastavia.

• Ylilääkäri Maija Haanpää, mikä on MS-potilaiden asema ammatillisessa kuntoutuksessa?

– MS-tauti aiheuttaa useimmille potilaille ilmeisen työkyvyttömyyden uhkan, poikkeuksena ne, joiden tauti pysyy täysin remissiossa. Se, voidaanko uhkaa vähentää ammatillisen kuntoutuksen keinoin, riippuu ensi sijassa hakijan sairauden etenemisestä ja oirekuvasta. Jos hakijalla on vähintään keskivaikea kognitiivisen suoriutumisen aleneminen, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet ovat heikot.

– Jos hankalin oire on fatiikki, saattaa osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke tukea parhaiten työuran jatkamista. Mikäli hakija on motivoitunut, eikä oireisto etene kovin vauhdikkaasti, suhtaudumme myönteisesti ammatilliseen kuntoutukseen. Tuemme myös koulutusta uuteen, terveydentilalle sopivaan ammattiin, jos arvioimme, että se jatkaa työuraa.

Elo

• Ylilääkäri Liisamari Kruger, toimiiko ammatillinen kuntoutus?

– Työeläkekuntoutuksen kuntoutujista 62 prosenttia palasi töihin 2018,
6 prosenttia jatkoi opiskelua tai jäi työttömäksi. Kuntoutus onnistui siis 68 prosentissa kuntoutuksista.

• Käytetäänkö ammatillista kuntoutusta väärin?

– Työkokeilijaa ei voi pitää normaalina resurssina työpaikalla. Työkokeilu vaatii työpaikalla perehdytysresurssia ja työjärjestelyjä.

• Mikä on ammatillisen kuntoutuksen rooli eläkevakuutusyhtiön näkö­kulmasta?

– Merkittävä. Työeläkekuntoutuksen keinoista pidemmät kuntoutuskeinot ovat yleensä vaikuttavampia, lyhyet työkokeilut taas vähemmän vaikuttavia, jos kuntoutujan terveydentilaa ei huomioida riittävästi.

• Mikä on eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien asema ammatillisessa kuntoutuksessa?

– Diagnoosin takia yleistyksiä ei voi tehdä siitä, milloin kuntouttaminen kannattaa.

Varma

• Kuntoutuspalvelupäällikkö Anne Korhonen, toimiiko ammatillinen kuntoutus?

– Työeläkealalla käytetään usein laskelmaa, jonka mukaan työeläkekuntoutus on maksanut itsensä takaisin, jos kuntoutuja voi jatkaa sen avulla työuraansa keskimäärin vähintään 1,5 vuodella. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan etenkin nuorempien – alle 45-vuotiaiden – kuntoutuksen jälkeen töissä jatkaneiden osuus on kasvanut kolmen seurantavuoden aikana 5 prosenttiyksikköä.

• Onko kuntoutuksessa otettu työelämän muuttuminen, kuten kasvava kognitiivinen kuormitus, huomioon?

– Yhteiskunnan ja työelämän muutokset haastavat myös kuntoutusta. Esimerkiksi kantaa etätyön tekemisestä työkokeilun aikana on ollut tarve arvioida digitalisaation, etätyön ja virtuaalitiimien yleistyessä työelämässä ja erityisesti asiantuntijatyössä.

• Ylilääkäri Jan Schugk, mikä on eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien asema ammatillisessa kuntoutuksessa?

– Lähtökohtaisesti sama kuin muidenkin. Aina työelämässä jatkamisen mahdollisuuksista ei voi arvioida kovin tarkasti. Yksi vaikeimmin arvioitavista on MS-tauti, sillä varsinkin alku­vaiheessa sairauden kulkua on vaikea ennustaa. Tällöin yleisenä ohjenuorana on ajatella positiivisesti ja lähteä siitä, että työvuosia on vielä runsaasti edessä.

– Eläkehakemuksissa törmää etenevien sairauksien osalta kuitenkin myös tilanteisiin, joissa sairastunut itse on järkyttynyt sairaudestaan ja sen mahdollisesta huomattavasta vaikutuksesta toimintakykyyn niin paljon, että hän haluaa ensisijaisesti hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka työeläkevakuuttajan näkökulmasta kuntoutus olisi ensi­sijainen vaihtoehto.