Kohtuulliset mukautukset edistävät tosiasiallista yhdenvertaisuutta
Kohtuullinen mukautus tarkoittaa yksittäistä vammaista henkilöä varten tehtävää toimenpidettä, kuten esimerkiksi pyörätuolirampin rakentamista, jotta vammaisen yhdenvertainen asiointi on mahdollista. Mukautusta on tarvittaessa pyydettävä erikseen.
Kohtuullisen mukautuksen avulla vammainen henkilö voi esimerkiksi asioida viranomaisten kanssa, saada koulutusta tai työtä sekä yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Velvoite kohtuullisiin mukautuksiin perustuu yhdenvertaisuuslakiin. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Positiivisin erityistoimin, joita kohtuulliset mukautuksetkin ovat, edistetään tosiasiallista yhdenvertaisuutta tai ehkäistään syrjinnästä johtuvia haittoja.
Ketä mukautukset velvoittavat?
Velvollisuus tehdä yhdenvertaisuuslain mukaisia kohtuullisia mukautuksia vammaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi koskee työnantajia, koulutuksen järjestäjiä, viranomaisia ja tavaroiden tai palveluiden tarjoajia. Velvollisuus mukautusten järjestämiseen koskee siis yrityksiä, jotka tarjoavat palvelujaan suurelle yleisölle, ja niiden palvelujen tulisi olla kaikkien saatavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoimintaa, vähittäiskauppaa sekä terveys- ja sosiaalipalveluja.
Mikäli jättää tekemättä vammaisten yhdenvertaisuutta turvaavat asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, syyllistyy syrjintään.
Huomattavaa on se, että yhdenvertaisuuslaki ja sen sisältämät kohtuulliset mukautukset eivät koske asunto-osakeyhtiön toimintaa. Asunto-osakeyhtiölaissa on erillinen säännös osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta.
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus tulee ottaa huomioon kaikessa yhtiön toiminnassa. Yhtiön on kohdeltava päätöksenteossaan samassa asemassa olevia osakkaita samalla tavalla. Asunto-osakeyhtiöissä yhdenvertaisuuskysymykset tulevat esiin esimerkiksi yhtiön tilojen tai alueiden käyttöoikeuksien (kuten autopaikkojen) jakamista ja käyttöä koskevissa tilanteissa.
Mikä on kohtuullista?
Mukautuksen kohtuullisuutta arvioidaan suhteessa vammaisen tarpeeseen, mukautuksen kustannuksiin, viranomaisen tai muun toimijan kokoon ja taloudelliseen asemaan sekä mukautuksia varten saatavissa olevaan yhteiskunnan tukeen.
Esimerkiksi isolta vakavaraiselta palveluyritykseltä voidaan edellyttää rampin rakentamista, jotta sen toimitiloihin on mahdollista päästä myös pyörätuolilla. Pieneltä kivijalkakaupalta voi riittää se, että sieltä jollain tavalla tuodaan tuotteet vammaisen henkilön saataville.
Yksilöllisesti tehtävät mukautukset täydentävät yleistä ja ennakoivaa esteettömyyttä. Neuvontaa yhdenvertaisuuslain tarkoittamista kohtuullista mukautuksista saat Neuroliiton neuvontapalveluista ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta. Katso lisää: syrjinta.fi
Esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista
Koulutuksen järjestäjä:
Vammaisen on voitava yhdenvertaisesti opiskella, suoriutua opiskelusta ja valmistua.
Kohtuullisia mukautuksia: pääsykoetilaisuuden järjestelyt, opiskelutiloissa liikkumisen ratkaisut, koe- ja tenttien vastausajan pidentäminen, työharjoittelun korvaavat ratkaisut.
Työnantaja:
Vammaisen on voitava yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Kohtuullisia mukautuksia: työpisteen siirtäminen helppokulkuisempaan paikkaan, sähköovet, portaisiin liuskat ja kaiteet, työpöydän tai työvälineiden asentaminen vammaiselle työntekijälle sopivaksi, tietotekniset ratkaisut esteettömän tiedon saamiseksi, työaikajärjestelyt ja etätyö.
Tavaroiden ja palvelujen tarjoaja: Vammaisen on voitava yhdenvertaisesti asioida.
Kohtuullisia mukautuksia: esteettömän kulkureitin järjestäminen, jonotusnumeron ääneen huutaminen tai ruokalistan ääneen lukeminen.
Yhdenvertaisuudesta
Perustuslain 6 §:n syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hyväksyttävä peruste on esimerkiksi positiivinen erityiskohtelu. Positiivisella erityistoimella voidaan tukea vammaista, joka muutoin on vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan kuten ilman palvelua. Kohtuullinen mukautus on positiivinen erityistoimi.
