Ruoka-aineallergiat altistavat MS-taudin pahenemisvaiheille
MS-taudin ilmaantuminen on liitetty sekä perinnöllisiin että ympäristön ja elintapojen kautta välittyviin mekanismeihin. Nuoruusiän ylipaino näyttäisi jonkin verran lisäävän MS-riskiä, kun taas terveellinen kala- ja kasvispainotteinen ruokavalio voi tätä vähentää (1).
Sen sijaan allergiataustan yhteys sairastumisriskiin on jäänyt tutkimustiedon valossa epäselväksi. Osa tuloksista viittaa siihen, että atopia- ja allerginen astma jopa vähentävät MS-taudin ilmaantumista. Kuitenkin myös päinvastaisia löydöksiä on julkaistu. Laajassa yhden MS-keskuksen seurantatutkimuksessa todettiin, että MS-potilailla esiintyi tavanomaista useammin muita autoimmuunipohjaisia sairauksia mukaan lukien juuri astmaakin. Yksittäinen laaja kymmenen tutkimuksen meta-analyysi ei puolestaan havainnut selvää yhteyttä allergiasairauksien ja MS:n välillä puoleen tai toiseen. (2)
Allergiaoireiston vaikutus MS-taudin kulkuun on ollut tähän asti vailla merkittävää tutkittua tietoa. Tilanne muuttui kesällä, kun Harvardissa toimivan MS-keskuksen tutkijat julkaisivat tätä asiaa kartoittaneen laajan tutkimuksen.
Mukana oli 1349 potilasta, jotka täyttivät ensin erilaisten allergioiden esiintymistä kartoittavan kyselyn. Sen perusteella potilaat jaettiin ryhmiin kolmen eri allergiatyypin (erilaiset ympäristötekijät, ruoka, lääkkeet) mukaan. Neljännen ryhmän muodostivat ne, joilla allergioita ei esiintynyt.
Koko joukon keskimääräinen seuranta-aika kyselyn täyttämisen jälkeen oli kaksi vuotta. Viimeisellä rekisteröidyllä seurantakäynnillä potilaiden sairauden kesto oli keskimäärin 16 vuotta ja valtaosa (75%) heistä sairasti edelleen aaltomaisessa vaiheessa olevaa tautimuotoa. Sairauden aiheuttama pysyvä haitta oli suurimalla osalla varsin maltillinen, eikä merkittävää apuvälinetarvetta vielä esiintynyt.
Aluksi tutkijat peilasivat potilaiden koko siihenastista tautihistoriaa suhteessa eri allergioiden esiintymiseen. He totesivat, että ruoka-allergiaa potevilla pahenemisvaiheiden kumulatiivinen määrä oli 1,38-kertainen verrattuna niihin, joilla allergioita ei ollut. Sen sijaan muiden allergioiden osalta tilastollisesti merkittävää eroa ei vastaavassa vertailussa todettu.
Potilaille tehtiin myös varjoainetehosteinen pään magneettikuvaus joko ennen kyselykaavakkeen täyttämistä tai pian sen jälkeen. Tässäkin havaittiin, että mitä tahansa ruoka-allergiaa potevalla MS-potilaalla oli yli kaksi kertaa todennäköisemmin aktiivisia varjoaineella tehostuvia MS-plakkeja ei-allergisiin nähden. Muiden allergioiden osalta löydös jäi jälleen vain viitteelliseksi.
Sairauden aiheuttaman pysyvän haitan suhteen tutkijat eivät sen sijaan todenneet eri ryhmien välillä merkittäviä eroja.
Tutkijat pitävät tuloksen perusteella mahdollisena, että ruoka-aineallergiat voivat yhdistyä tulehduksellisesti aktiivisempaan MS-tautiin. Löydöstä voi selittää monella eri tavalla. Artikkelin pohdintaosiossa tutkijat nostavat esiin geneettisen yleisen autoimmuunialttiuden lisäksi myös allergioita välittävien tulehdussolujen toimintaan liittyviä seikkoja. Näiden ohella erityisen mielenkiintoisen mahdollisuuden voivat muodostaa suoliston mikrobiomin mahdolliset ruoka-aineallergiaan assosioituvat muutokset, jotka teoriassa voivat johtaa immuunijärjestelmää muovaavan vaikutuksen kautta MS-taudin tulehdusaktiivisuutta ajaviin soluvasteisiin. Tutkimusta tarvitaan etenkin jälkimainitun teorian osalta edelleen lisää, mutta yhdessä muun orastavan tiedon kera voi suoliston mikrobiomin manipulaatiota pitää yhtenä mahdollisena MS-taudin hoitovaihtoehtona tulevaisuudessa.
Tutkimuspaloissa kerrotaan MS-tautia koskevista tutkimuksista. Palstaa toimittaa LL, neurologian erikoislääkäri Juha Multanen.
Lähteet
- Abdollahpour I el al. Nutr Neurosci.2019 Jul 31:1-8. doi: 10.1080/1028415X.2019.1647689. [Epub ahead of print]
- Fakih R et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2019 Jun;90(6):629-635. doi: 10.1136/jnnp-2018-319301. Epub 2018 Dec 18.
