Kantasolusiirrehoito: tehokas alkuvaiheen vaikeaan MS-tautiin, riskit ovat huomattavia
Hoito on osoittautunut varsin tehokkaaksi alkuvaiheen vaikeassa, tulehduksellisesti aktiivisessa MS-taudissa. Sen sijaan etenevään tautivaiheeseen siirtyneet potilaat eivät ole hyötyneet siitä yhtä hyvin.
Vertamuodostavan kudoksen kantasolusiirrehoidon (HSCT, haematopoietic stem cell transplantation) haittavaikutukset voivat olla merkittäviä. Niitä liittyy etenkin luuytimen tuhoamiseen käytettyihin solusalpaajiin. Hoidon akuuttivaiheessa vakavien infektioiden riski nousee, ja pidemmällä aikavälillä kasvaa huoli syöpäsairauksien ilmaantuvuudesta. Lisäksi koko kehon sädehoito vaikuttanee vahvasti osaltaan siihen, miten keho jatkossa kestää ikääntymistä. Sädehoito ei kuitenkaan sisälly kaikkiin käytössä oleviin hoitoprotokolliin.
Kehon immuunipuolustuksen alasajo vaikuttaa immuunijärjestelmän lisäksi kaikkiin kudoksiin, sisäelimiin, sukurauhasiin, luihin, verisuoniin, hermostoon ja aivoihin. Toimenpiteen pitkäaikaisvaikutuksia ei juuri tuoda esiin hoidosta uutisoitaessa. Syöpäpotilailla tehtyjen seurantatutkimusten kautta tiedetään muun muassa, että kantasoluhoitoja lapsuudessa saaneiden neuroblastoomapotilaiden hoitoon liittyy riski verisuonten ja sukurauhasten ennenaikaiseen vanhenemiseen ja raihnaisuuteen. Ihmisen elämänkaaren näkökulmasta 25-vuotiaana tehty hoito voi jo 45-vuotiaana vaatia veronsa.
Lisäksi kantasolusiirrehoidon saaneen henkilön rokotevasteet ja suoja aiemmin sairastetuille infektioille voivat heikentyä merkittävästi. Niinpä kaikki siirrehoidon läpikäyneet tulee rokottaa erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Hoitoon on aiemmin liittynyt myös kuolleisuutta, mutta viime vuosina tilanne on tältä osin ollut selvästi parempi. Toimenpidekuolleisuus on nykytiedon mukaan alle 2 %. Valtaosa kuolemantapauksista onkin liitetty itse perustautiin ja sen komplikaatioihin.
Lääketieteellinen tutkimusyhteisö on laajalti yhtä mieltä siitä, ettei HSCT-hoitoja ole tutkittu riittävästi, joten näyttö niiden tehokkuudesta ja turvallisuudesta on riittämätön. Näin linjaa myös oma Käypä hoito -suosituksemme. Suomessa vertamuodostavan kudoksen kantasolusiirrehoitoa ei ole toistaiseksi luettu osaksi erittäin aktiivisen MS-taudin virallisia
hoitovaihtoehtoja.
Ongelmana on se, ettei kantasolusiirrehoidon ja muiden tehokkaiden MS-hoitojen välistä vertailutukimusta vielä juuri ole. Useita selvityksiä on kuitenkin käynnissä. Ne ja yhä täydentyvät pitkäaikaisseurannat etenkin kantasolusiirrehoidon turvallisuudesta kertovat lopulta sen mihin tämä hoitomuoto MS-hoitosuosituksissa asemoituu.
FAKTA
Vertamuodostavan kudoksen kantasolusiirtohoito (HSCT)
Autologisessa, eli potilaan omilla kantasoluilla tapahtuvassa kantasolujensiirrossa hoidon teho perustuu puhtaasti esihoitona annettavaan sytostaattihoitoon, joka tuhoaa luuytimen. Verenmuodostus palautetaan etukäteen talteen kerätyllä kantasolusiirteellä.
Immunologisissa taudeissa kantasolusiirrehoidon tarkoitus on siis tuhota potilaan ”häiriintynyt” immuunijärjestelmä. Pyrkimyksenä on palauttaa normaali immuunijärjestelmän toiminta kantasolusiirteen avulla.
