Työterveyden avulla yksilöllistä tukea ja lisää työvuosia
TYÖOTE-toimintamallissa vastuu työkyvyn arvioinnista ja tukemisesta siirtyy omaan työterveyshuoltoon. Samalla pysyvän työkyvyttömyyden riski vähenee.
Suomessa kahdella miljoonalla työikäisellä on työterveyshuolto. Vaikka työterveyshuolto tuottaa kolmasosan avoterveydenhuollon vastaanottokäynneistä, tuntee muu terveydenhuolto silti huonosti työterveyshuollon toimintaa.
Työelämässä olevan potilaan työkykyasioissa yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja oman työterveyshuollon välillä toimii usein puutteellisesti. Sairastumisen tai leikkauksen jälkeinen jatkohoito ja riittävät tukitoimet ovat saattaneetjäädä toteutumatta. Seurauksena on tarpeeton sairauspoissaolon pitkittyminen, turhat työkyvyttömyyseläköitymiset ja jopa työttömyys.
Työterveyshuollon asiantuntemus käyttöön
Työterveyshuolto on ainoa sote-toimija, jolla on suora yhteys työpaikalle. Työterveyshuollossa tunnetaan potilaan työn vaatimukset. Keski-Suomessa kehitetyssä TYÖOTE-toimintamallissa vastuu työterveyshuollon piiriin kuuluvan työntekijän työkyvyn arvioinnista ja kuntoutuksen koordinoinnista siirtyykin potilaan omaan työterveyshuoltoon (kuva 1). Tavoitteena on työntekijän oikea-aikainen paluu työkykyisenä töihin.
Työkyvyn arvio on lakisääteistä toimintaa ja voidaan tehdä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta riippumatta.
Erikoissairaanhoidossa useimpien leikkauksien ja toimenpiteiden jälkeen käytössä on vakiintunut pitkä sairauspoissaolo. Tällöin toimintakykyä ei arvioida yksilöllisesti suhteessa työn vaatimuksiin. Työterveyshuollon avulla työkyvyn arviointi ja tukeminen sujuvat yksilöllisesti ja tarpeen mukaisesti. Sairauden hoitovastuu säilyy erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa.
Käytännössä malli toimii siten, että erikoissairaanhoidossa potilaalle kirjoitetaan aiempaa lyhyempi sairauspoissaolo ja tehdään lähete työterveyshuoltoon. Työterveydessä tehdään työkyvyn arviointi ja yksilöllinen suunnitelma työhön paluusta.
Oikea kuva: TYÖOTE-hanke levittää yhteistyömallin koko Suomeen.
Työkyvyn arvio on työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa ja se voidaan tehdä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta riippumatta, vaikka sairaanhoito puuttuisi kokonaankin työterveyshuollon sisällöstä. Työterveyshuollossa seurataan aktiivisesti sinne tulevia lähetteitä. Potilaan oma työterveyshoitaja varmistaa, että potilas on varannut vastaanottoajan työterveyslääkärilleen. Tarvittaessa hoitaja soittaa potilaalle ja kysyy samalla kuulumiset.
Potilaalla on selkeä vastuutaho ja -henkilö, jolta hän saa tukea kuntoutumiseen ja työhön paluuseen.
Työkyvyn tukemiseen käytetään tarpeen mukaan lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta. Tarvittaessa voidaan järjestää työterveysneuvottelu yhdessä työnantajan ja potilaan kanssa, tai käydä vaikka työpaikalla seuraamassa työn tekemistä.
TYÖOTE-toimintamallissa potilaalla on selkeä vastuutaho ja -henkilö, jolta hän saa tukea kuntoutumiseen ja työhön paluuseen. Toimintamallista saatujen kokemusten mukaan riski pysyvästä työkyvyttömyydestä ja työelämän ulkopuolelle joutumisesta vähenee.
Kaikki hyötyvät yhteistyöstä
Erikoissairaanhoito ja terveyskeskus hyötyvät toimintamallista, kun vastuu potilaan sairauspoissaolon tarpeen ja työkyvyn arvioinnista sekä työkyvyn ja työhönpaluun tukitoimista siirtyy työterveyshuoltoon. Sairaala- tai terveyskeskuslääkäri ei yleensä tunne potilaan työtä ja TYÖOTE-toimintamallissa hänen ei tarvitse arvioida pidempiaikaista työkykyä tai kuntoutustarvetta.
Työterveyshuollossa työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja työhön paluun järjestelyt ehditään hyvin aikatauluttaa ja sopia, kun yhteistyömallilla tieto tulee työterveyshuoltoon ajoissa. Työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa tulee myös systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon käyttöön.
Työnantajat hyötyvät, kun osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin kuin vanhalla toimintatavalla, sijaistarve vähenee ja tuottavuus kasvaa. Yhteiskunta hyötyy työkykyisen työntekijän ollessa työssä, jolloin verotulot kasvavat, sairauspäiväkulut vähenevät sekä työllisyys ja tuottavuus paranee.
TYÖOTE-toimintamalli neurologisen potilaan tukena Keski-Suomessa
Keski-Suomessa neurologian erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon tehostettu yhteistyö käynnistyi keväällä 2019 ja potilasryhmäksi valittiin MS-potilaat. Tuolloin sovittiin, että neurologian poliklinikalla tehdään potilaan luvalla sähköinen lähete omaan työterveyshuoltoon sillä poliklinikkakäynnillä, jolla MS-tauti diagnostisoidaan.
Myöhemmin lähetekäytäntöä laajennettiin niin, että ellei lähetettä oltu aiemmin tehty, se tehtiin jollain MS-potilaan poliklinikkakäynnillä, jotta työterveyshuolto saa tiedon työntekijän sairaudesta. Tuolloin työterveyshuolto voi kutsua työntekijän työkyvyn arviointiin ja yhdessä työntekijän kanssa suunnitella mahdollisia työkykyä tukevia toimenpiteitä ja arvioida sen hetkisiä ja tulevia kuntoutustarpeita.
Hyvät kokemukset yhteistyöstä johtivat siihen, että erikoissairaanhoidon aloitteesta loppukeväällä 2021 TYÖOTE-toimintamalli laajennettiin kaikkiin neurologisiin sairausryhmiin. Näin työterveyshuolto voi olla neurologisen potilaan tukena sekä akuutin sairastumisen jälkeen (esimerkiksi aivoverenkiertohäiriössä) että pitkäaikaisen neurologisen sairauden eri vaiheissa.
Hyvät kokemukset TYÖOTE-yhteistyömallista ovat johtaneet siihen, että tällä hetkellä Keski-Suomessa on noin 20 leikkaus- tai sairausryhmää TYÖOTE-toimintamallin piirissä.
FAKTA
TYÖOTE-hanke
Kolmivuotinen Vastuullinen työkyvyn tuki (TYÖOTE) -hanke on aloitettu syyskuussa 2020. Hankkeen tavoitteena on, että työterveyshuolto tukee julkista terveydenhuoltoa Suomessa siten, että Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-toimintamalli on kaikissa sairaanhoitopiireissä toimiva osa sotea (kuva 2). Hanke tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä. Aiemmin erilliseksi koetusta työterveyshuollosta tulee hankkeen myötä toiminnallisesti osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää ilman organisatorista muutosta.
TYÖOTE-hankkeen kohderyhmä on rajattu työssä oleviin, joilla on työterveyshuolto. Heille suunnatun palvelu- ja kuntoutusjärjestelmän kehittäminen vapauttaa julkisia resursseja niiden käyttöön, joilta työterveyshuolto puuttuu.
Toimintamallin levittämisestä sairaanhoitopiireihin vastaa Työterveyslaitos. Hanketta vetää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
