Puhu minulle
Puhumattomuus on myrkkyä parisuhteelle. Neuroliiton teettämässä kyselyssä ilmenee, että läheiset eivät aina uskalla tai koe luontevaksi puhua sairastuneelle kumppanilleen asioista, jotka heitä huolestuttavat. Avoimuus kuitenkin kannattaa, sillä se lähentää.
Jos parisuhteessa ei puhuta, syntyy helposti väärinymmärryksiä ja vääriä tulkintoja. Puhumattomuus etäännyttää puolisoita toisistaan ja seurauksena on yksinäisyyden tunnetta parisuhteen sisällä.
Vuorovaikutuksen rooli korostuu entisestään, kun suhdetta kohtaa jokin kriisi, kuten puolison sairastuminen vakavasti. Sairaus vaikuttaa voimakkaasti pariskunnan tunneyhteyteen.
– Jos sairaudesta ja sen herättämistä tunteista puhutaan avoimesti, voi puolison vakava sairastuminen itse asiassa olla mahdollisuus lähentymiseen. Se voi tuoda pariskuntaa yhteen, sanoo kuntoutuspsykologi Jenni Siikavirta luennossaan Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa.
Siikavirta on nähnyt työssään näitä esimerkkejä, joissa parisuhteen kriisi on kääntynyt voimavaraksi ja lujittanut suhdetta, ei hajottanut. Toki sairaus voi myös erottaa.
– Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen haasteet ovat hyvin pariskuntakohtaisia. Paljon riippuu pariskunnan tunnetaidoista ja siitä, millainen parisuhde oli ennen sairastumista, Siikavirta sanoo.
Totuus pelottaa
Avoin keskustelu ei ole itsestäänselvyys. Neuroliiton yhdessä Sanofi Genzymen kanssa vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan vajaa puolet läheisistä pelkää puolisonsa MS-taudin etenemistä, mutta ei puhu asiasta hänen kanssaan, sillä puolisoa ei haluta huolestuttaa.
Kyselyn mukaan samaan aikaan neljännes sairastavista pelkää, ettei terve puoliso jaksa hänen rinnallaan, vaan sairauden kanssa eläminen käy liian raskaaksi.
Neljännes sairastavista pelkää, ettei terve puoliso jaksa hänen rinnallaan, vaan sairauden kanssa eläminen käy liian raskaaksi.
Kumpikin siis on huolissaan. Eikö se olisi puhumisen paikka?
– Monelle meistä negatiivisten tunteiden kohtaaminen on vaikeaa. Pelkäämme pahoittavamme toisen mielen. Pelkäämme myös, miten itse reagoimme toisessa heränneisiin negatiivisiin tunteisiin, Jenni Siikavirta taustoittaa keskustelemattomuuden syitä.
Siikavirran mukaan taustalla on myös pelko totuudesta: mitä siitä seuraa, jos avaan keskustelun tästä aiheesta?
Yksi vaikeista aiheista on seksuaalisuus. Kyselyn perusteella noin puolet läheisistä ja sairastavista ei koe luontevaksi keskustella puolisonsa kanssa sairauden vaikutuksesta heidän seksielämäänsä.
Mitä puoliso miettii?
Jenni Siikavirta kohtaa työssään paljon pariskuntia ja törmää tiettyihin kysymyksiin yhä uudelleen. Puolisot pelkäävät usein puhua omista tunteistaan ja tarpeistaan sairastuneelle.
– Läheisellä on oma sopeutumisprosessi, joka on aika samankaltainen kuin sairastuneella. Läheinen usein miettii, voiko hän ilmaista sairastumiseen liittyviä tunteitaan toiselle. Kuormittaako se liikaa?
Puolisot pohtivat, onko itsekästä, jos tarvitsee edelleen omaa aikaa, kuten ennen sairastumista. Siikavirta muistuttaa, että läheisellä on oikeus tunteisiinsa ja myös apuun uudessa tilanteessa.
– Jos puoliso on ärtynyt, toinen miettii, johtuuko se sairaudesta, vai onko hän vihainen minulle. Ihmisillä on taipumus ottaa ikävä käytös henkilökohtaisesti ja se on aivan luonnollista. Olisi kuitenkin tärkeää puhua siitä, mistä käytös johtuu.
Puoliso ei ole ajatustenlukija. Omista tunteistaan
kannattaa siis puhua ääneen.
Siikavirta muistuttaa, että oman päämme sisään pääsemme ainoastaan me itse. Puoliso ei ole ajatustenlukija. Omista tunteistaan kannattaa siis puhua ääneen.
Me myös tuomme parisuhteeseen jo lapsuudessa oppimamme tavat kommunikoida ja reagoida asioihin, pelot ja tottumattomuuden tiettyyn puhetapaan. Näiden asioiden tunnistaminen voi lisätä ymmärrystä puolisoiden välillä.
Sairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen
Neurologisiin sairauksiin liittyy oireita, jotka vaikuttavat puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen. Niistä on hyvä olla tietoinen.
– Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat neurologisilla potilailla yleisempiä kuin väestössä keskimäärin, Jenni Siikavirta kertoo.
– Toinen ovat uupumus ja kognitiiviset oireet. Puoliso voi vaikuttaa poissaolevalta tai unohdella asioita. Tuntuu, ettei hän ole oma itsensä. Se luonnollisesti vaikuttaa puolisoiden vuorovaikutukseen.
Turvassa yhdessä
Puhumista helpottaa se, että molemmilla on parisuhteessa turvallista olla. Se lähtee yhteisymmärryksestä, että kumpikin on sitoutunut suhteeseen.
– Tärkeä kysymys, joka tulisi esittää säännöllisesti on: onko meillä sama näkemys toivotunlaisesta tulevaisuudesta ja vuorovaikutuksesta? Puhutaan ammattitermein samansuuntaisuudesta, Siikavirta sanoo.
Kun nämä ehdot täyttyvät, molemmilla on turvallinen olo.
– Molempien tulisi sitoutua omien tunnetaitojensa kehittämiseen, eli avoimuuden lisäämiseen ja vastuuseen omista tunteista ja niiden ilmaisemisesta.
Jenni Siikavirta muistuttaa myös maalaisjärjen käytöstä puolison kanssa puhuessa.
– Jos haluaa vakavissaan keskustella toisen kanssa, kannattaa valita ajankohta, jolloin molemmilla on hetki rauhallista aikaa, eikä kumpikaan ole kovin väsynyt. Illalla viimeiseksi ei kannata ottaa puheeksi suuria tunnemyllerryksiä aiheuttavia aiheita – ihan jo yöunienkin kannalta.
Lähteet:
Tunteet ja vuorovaikutus parisuhteessa -luento. Tallenne katsottavissa Neuroliiton Youtube-kanavalla.
MS-taudin fyysiset, henkiset ja sosiaaliset vaikutukset. Kysely MS-tautia sairastaville ja heidän läheisilleen. Neuroliitto ja Sanofi Genzyme, 2018.
Kun puoliso sairastaa -kysely. Parisuhdekeskus Kataja, 2017.
Nosto: Läheisellä on oma sopeutumisprosessi, joka on aika samankaltainen kuin sairastuneella.
