Suomalainen tutkimus: Laulettu musiikki kuntouttaa aivoja tehokkaimmin
Aivojen kieliverkostoa korjaava menetelmä on käyttökelpoinen lukuisissa aivosairauksissa.
Musiikin päivittäisen kuuntelun on tutkimuksissa osoitettu parantavan aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden potilaiden kielellistä kuntoutumista. Ilmiön taustalla olevat hermostolliset mekanismit ovat kuitenkin olleet vielä tuntemattomia.
Helsingin yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Neurokeskuksen tutkimuksessa vertailtiin lauletun musiikin, instrumentaalimusiikin ja äänikirjojen kuuntelun vaikutusta akuutin aivoverenkiertohäiriön saaneiden potilaiden kieliverkoston rakenteelliseen ja toiminnalliseen korjautumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös näiden muutosten yhteyksiä kielelliseen kuntoutumiseen kolmen kuukauden seuranta-aikana. Tutkimus on julkaistu eNeuro-tiedelehdessä.
Tulokset osoittivat, että lauletun musiikin kuuntelu paransi äänikirjojen kuunteluun verrattuna kieliverkoston yhteyksien rakenteellista korjautumista aivojen vasemmalla otsalohkolla. Nämä rakenteelliset muutokset olivat yhteydessä kielellisten taitojen kuntoutumiseen.
– Musiikki aktivoi aivoja laajasti ja molemminpuolisesti, kun aivot käsittelevät melodiaa, rytmiä, musiikkiin liittyviä tunteita ja muistikuvia. Kun mukaan lisätään laulu, tulee aivojen käsiteltäväksi vielä syntaktista (lauserakenteet) ja semanttista (sanojen merkitys) sisältöä, kertoo tutkimusryhmän jäsen, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Vera Leo.
Tulokset ovat uraauurtavia ja laajentavat ymmärrystä musiikkipohjaisten neurologisten kuntoutusmuotojen vaikutusmekanismeista.
Leo on työskennellyt pitkään eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien parissa muun muassa Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Voidaanko tutkimuksen tuloksia hyödyntää myös etenevien neurologisten sairauksien kuntoutuksessa?
– Mielestäni voidaan. Esimerkiksi MS-tautia sairastavien on huomattu jo aiemmissa tutkimuksissa hyötyvän lauluista muistin tukena, joten sitä voisi hyödyntää kuntoutuksessa enemmänkin, vaikkapa muistitekniikoiden muodossa.
Myönteisiä kokemuksia on Leon mukaan myös muistisairauksien ja Parkinsonin taudin kuntoutuksesta. Muistisairauksien tiedetään hyötyvän tutusta musiikista ja pystyvän muistamaan tuttuja lauluja sairauden ollessa varsin pitkälläkin. Lisäksi yhdessä laulamisen on huomattu olevan muistisairaille kuntouttavaa toimintaa. Parkinsonin tautia sairastavien on huomattu hyötyvän laulamisesta hankaloituneiden suun liikkeiden ja äänentuoton kuntoutuksessa.
– Lauletun musiikin vaikutusten teho saattaa vaihdella eri sairauksien välillä, mutta ehdottomasti aivoterveyden ylläpidon näkökulmasta lauletun musiikin kuunteleminen on hyödyllistä. Laulettu musiikki aktivoi aivoja laajemmin kuin instrumentaalimusiikki, Leo toteaa.
– Kuitenkin yksi tärkeimmistä musiikin vaikuttavuuden takana olevista komponenteista on musiikin miellyttävyys. Kuntoutuksen kannalta on toki etu, jos mielimusiikki sattuu sisältämään laulettua musiikkia.
