Yliopistosairaalat: Toisiolaki uhkaa nykyisellään harvinaissairauksien tutkimusta ja hoitoa
Pelkona on, että Suomi putoaa pois esimerkiksi harvinaissairauksien eurooppalaisesta osaamisverkostosta, ERN:stä.
Kaksi vuotta sitten voimaan tullut toisiolaki, eli laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, mahdollistaa rekisterien laajamittaisen yhdistämisen ja huomioi samalla yksilöiden tietosuojan. Nykyisen toisiolain ongelmat kuitenkin vaikeuttavat ja jopa estävät vaikeasti sairaiden potilaiden sekä harvinaissairauksien tutkimuksen ja hoidon kehittämisen, sanovat yliopistosairaalat yhteisessä vetoomuksessaan eduskunnalle.
Suomessa rekisteritietojen käyttö perustuu viranomaislupaan, joka annetaan määräajaksi ja tiettyyn käyttötarkoitukseen. Kansainvälisessä rekisteriyhteistyössä eri maiden henkilötiedon yhdistäminen perustuu sen sijaan potilassuostumukseen.
Suuri osa ylikansallisista potilasrekistereistä on tarkoitettu pysyviksi ja käyttötarkoitus on määritelty laveammin kuin suomalainen oikeuskäytäntö sallii. Näistä pysyvistä rekistereistä tietoja luovutetaan hakemuksesta edelleen esimerkiksi tutkimushankkeisiin, joita ei ole ollut mahdollista määritellä alkuperäisessä viranomaisluvassa.
Yliopistosairaaloiden mukaan Suomen muista poikkeava käytäntö vaarantaa yhteistyön kansainvälisessä rekisteritutkimuksessa ja sen myötä muun muassa harvinaissairauksien tutkimuksen Suomessa. Lain soveltaminen nykyisellään aiheuttaa myös suhteettomia kustannuksia pienten potilasryhmien tutkimushankkeille.
Tämä luo epätasa-arvoisen tilanteen harvinaissairauksien hoitomahdollisuuksissa muihin sairauksiin verrattuna.
– Riskinä on, että Suomi jää harvinaissairauksien osalta eurooppalaisten harvinaissairauksien osaamisverkostojen (European Reference Networks, ERN) tutkimusyhteistyön ulkopuolelle. Mikäli muutosta toisiolakiin ei saada aikaiseksi, voi syntyä tilanne, joka lamauttaa näiden sairauksien hoidon kehittämisen, yliopistosairaaloiden yhteisessä tiedotteessa todetaan.
Uhkana nähdään myös se, että sellaisten sairauksien hoito, joiden osalta Suomi kuuluu maailman parhaimmistoon, ei enää kehity tai alkaa jopa taantumaan. Näitä ovat muun muassa kantasoluhoidot, harvinaisten syöpien hoito, elinsiirrot, lasten syöpien hoito ja lasten sydänvikojen hoito.
Suomen yliopistosairaalat ovat yhdessä allekirjoittaneet eduskunnalle vetoomuksen toisiolain muuttamiseksi.
– On tarpeellista yhteensovittaa kansallinen toisiolaki ja eurooppalaiset käytänteet arkaluonteisten terveystietojen käsittelyssä. Lainsäätäjän tulisi kiireellisesti selvittää tämä asiakokonaisuus oikeudellisesti ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset, allekirjoittaneet toteavat.
Lue tiedote sekä yliopistosairaaloiden vetoomus kokonaisuudessaan.
Toisiolaissa määrätään henkilöiden sosiaali- ja terveystietojen käytöstä muussa, kuin suuoraan potilaaseen kohdentuvassa sairauden ehkäisyssä, hoidossa ja neuvonnassa. Toisiokäyttöä ovat henkilötietojen käyttö terveydenhuollon tilastointiin, tieteelliseen tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaukseen ja -valvontaan sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävään.
