Muutto toi elämän täyteen mahdollisuuksia
Muutto palvelutaloon teki Suvi Konttisen elämästä helpompaa, aktiivisempaa, turvallisempaa – ja puolison löytymisen myötä myös onnellisempaa.
Helsinkiläisen Suvi Konttisen (49) edellinen asunto sijaitsi Pitäjänmäessä. Vaikka vuokra-asunto oli esteetön, leskeksi jääneen ja yli 15 vuotta MS-tautia sairastaneen Suvin oli vaikea selvitä arjesta ilman apua. Avustustunteja kertyi parhaimmillaan 160 tuntia kuukaudessa.
Suvin elämä sai merkittävän käänteen, kun hän muutti Helsingissä sijaitsevaan palvelutalo Merenpisaraan toukokuun viimeisenä päivänä 2019.
– Muutto osoitti, miten iso osa MS-asiat olivat elämääni – minulla oli MS-tauti, muutin MS-taloon valtakunnallisena MS-päivänä ja tapasin myös miehen, jolla on MS-tauti, Suvi nauraa.
Liikkumisen vapaus ja sisältörikas arki
Ensimmäinen asia, johon Suvi Merenpisarassa ihastui, oli sen sijainti.
– Talo on ihanalla paikalla meren ja luonnon äärellä, mutta keskusta on silti lähellä, Suvi kehuu.
Palvelutalossa asumisessa parasta on Suvin mukaan elämän helppous ja turvallisuus. Hoitajat ovat napin painalluksen päässä ja pyörätuolilla pääsee liikkumaan rakennuksessa kuin pienessä kaupungissa. Lähes kaikkialle voi kulkea itse – ruokalaan, hoitoihin, fysioterapiaan ja ystävien luo.
Suvi iloitsee myös palvelutalon runsaasta päiväohjelmasta ja siitä, että talo tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. On keskustelukerhoja, pelihetkiä, lukupiirejä ja Boccian pelaamista – ja kaikkiin saa osallistua oman voinnin ja kiinnostuksen mukaan.
– Eikä kenellekään tarvitse selittää sairaudesta mitään. Täällä puheenaiheet liikkuvat yleensä aivan muissa asioissa kuin sairauksissa.
Mies muuton mukana
Tärkeintä Suvista on kuitenkin se, että paikka alkoi heti muuton jälkeen tuntua kodilta. Suvi sai asunnokseen 37-neliöisen huoneiston, jossa oli kaksi huonetta, keittosyvennys ja iso kylpyhuone.
– Tuntuu kodikkaalta, kun ympärillä on omat tavarat ja oma rauha, Suvi kuvailee.
Jo muutto palvelutaloon nosti merkittävästi Suvin elämänlaatua, mutta edessä oli vielä toinen iloinen yllätys.
– Ihmettelin, kun samassa kerroksessa asuva leskimies iski minulle ruokalassa silmää. Tutustuimme ja huomasimme, että meillä oli paljon yhteistä. Nyt olemme onnellisesti naimisissa ja asumme minuutin matkan päässä toisistamme, Suvi nauraa.
Päätoimittaja ja hengenluoja
Vajaassa kahdessa vuodessa Suvista on tullut yksi Merenpisaran aktiiveista. Hän toimii perustamansa asukasraadin puheenjohtajana ja talon lehden, Pisaran uutisten päätoimittajana.
– Yritän aina pääkirjoituksissa nostaa esiin kaikkia koskevia asioita. Aihe voi esimerkiksi olla se, miten avustajien ja hoitajien työt eroavat toisistaan tai millaista on hyvä ravinto.
Myös muut asukkaat ovat päässeet nauttimaan Suvin idearikkaudesta ja aktiivisuudesta. Jouluna hän ideoi ja ohjasi talon joulunäytelmän ja parhaillaan talon eri kerrosten asukkaat kisaavat toisiaan vastaan Suvin organisoimassa Motomed-laitteen polkemiskisassa.
– En taida olla ihan tyypillinen asukas, mutta minulla riittää virtaa ja ihanaa, että siitä on iloa muillekin, Suvi hymyilee.
FAKTA
Näitä asioita palvelutalojen asiakkaat arvostavat
- Paikka tuntuu kodilta.
- Apu on napin painalluksen päässä. Henkilökunta tuntee asukkaiden sairaudet ja osaa auttaa, jos toimintakyky huononee.
- Omia rutiineita ja harrastuksia on helppo jatkaa – arki ei muutu liikaa.
- Talon toimintaan voi vaikuttaa asukasraadin, tupakokousten ja asukaslehden kautta.
- Tarjolla on seuraa silloin kun haluaa ja omaan kotiin voi kutsua myös yövieraita.
- Avarissa tiloissa ja leveillä käytävillä on helppo liikkua apuvälineiden kanssa.
- Päivätoiminta tuo vaihtelua elämään ja tarjoaa mahdollisuuden myös itsensä kehittämiseen.
- Henkilökohtainen avustaja auttaa tutustumaan myös lähialueen kohteisiin ja palveluihin.
Näin palvelutaloasuminen on muuttunut
- Koronapandemia on nostanut terveysturvallisuuden asumisen keskiöön.
- Palvelutalojen asukaskunta on monipuolistunut, taloon muutetaan eri syistä, eri ikäisinä ja sairauden eri vaiheissa.
- Asukkaiden itsemääräämisoikeus on lisääntynyt ja sitä pyritään entisestää lisäämään.
- Toimintaa avustavien vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on kasvanut.
- Asukkaan toimintakyvyn määrittelyssä ja hoitosuunnitelman teossa hyödynnetään entistä monipuolisemmin RAI-CHA-toimintakykymittaria.
- Uusi tekniikka ja apuvälineet mahdollistavat asukkaille yhä omatoimisemman liikkumisen sisällä ja ulkona.
- Kuntien palveluasumispäätösten kriteerit ovat tiukentuneet. Paikka tehostettuun palveluasumiseen irtoaa usein vasta sitten, kun asiakkaan toimintakyky on hyvin rajoittunut
- Palvelutalo mahdollistaa myös saattohoidon tuttujen hoitajien ja kotisairaalan avustuksella.
Ajatusten kokoajina toimivat Neuroliiton palvelutalojen johtajat Merja Vettenranta-Pohjanlehto, Titta Hakkarainen, Irmeli Mäkinen ja johtajan sijainen Henna Isosaari.
