”Kilpailutuksissa ei saa puhua yksinomaan raha”

On maanantaiaamu, kun Ulla-Maj Wideroos vastaa mökillään Närpiössä puhelimeen. Hän sairastaa kroonista keuhkosairautta ja siksi hän – monen muun tavoin – haluaa minimoida koronavirustartunnan riskiä.

Aiemmin syksyllä kuultiin, että Wideroos päätti väistyä puheenjohtajuudesta. Hän ei asettunut enää ehdolle liittovaltuuston marraskuisessa puheenjohtajavaalissa. Wideroosin puheenjohtajavuosiin mahtui monenlaista vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa. Mikä sai hänet aikanaan hakeutumaan liittohallituksen puheenjohtajan tehtävään?

– Motivoivia tekijöitä on ollut useita. Oma poikani sairastaa MS-tautia ja se oli yksi syy siihen, että aikanaan lähdin tähän työhön mukaan. Poikani sairauden ja sairastamisen kautta näin, että neurologisten potilaiden edunvalvonnassa, mutta yhteiskunnassa myös kauttaaltaan on vielä hyvin paljon tekemistä sairastavien hyväksi.

Wideroosin mukaan esimerkiksi kuntoutuksen ongelmat ja puutteet lääkehoidoissa havahduttivat hänet.

– Ongelmia oli niin kuntoutuksen saatavuudessa kuin vaikkapa siinä, mitä lääkkeitä Kansaneläkelaitos korvasi potilaille. Kyse oli hyvin konkreettisista asioista ja epäkohdista, Wideroos muistelee silloisia tuntojaan puheenjohtajuuden alkutaipaleella.

Laatua vai halpaa hintaa?

Lääkinnällisen kuntoutuksen monet epäkohdat ovat viime vuosina puhuttaneet niin Neuroliiton jäsenistöä yleisesti kuin liiton johtoa. Vuonna 2018 Neuroliitto teki tärkeän päätöksen viedä kaksi Kelan kuntoutuksen hankintakilpailutusta markkinaoikeuden ratkaistavaksi Toinen valituksista koski vaativan moniammatillisen laitoskuntoutuksen kilpailutusta, toinen fysioterapiapalveluiden kilpailutusta. Markkinaoikeus ratkaisi jälkimmäisen valituksen Neuroliiton ja parin muun muutoksenhakijan eduksi.

Kela painotti näissä kilpailutuksissa hintaa. Toisessa kilpailutuksessa laadulla ei ollut lainkaan painoarvoa ja toisessakin vain 20 prosenttia. Wideroos arvostelee tätä.

– Kilpailutuksessa raha puhuu ja tekee sitä aivan liikaa. Kun Kela kilpailuttaa kuntoutuksen palveluiden tarjoajia, niin laatu merkitsee sille yhä vähemmän ja vähemmän. Potilaan näkökulmasta on erittäin huolestuttavaa, että tämä tilanne yhä edelleen vain jatkuu, Wideroos sanoo.

Kelan edellä mainitut kilpailutukset ovat voimassa vuoden 2021 loppuun. Wideroosin mukaan jää nähtäväksi, mihin suuntaan arviointikriteerit painottuvat sen jälkeen.

Sain huomata, jälleen kerran, että järjestötyön kautta voin vaikuttaa myönteisesti asioiden kehitykseen.

Iltakoulut pohjustavat päätöksiä

Wideroos toimi vuosina 1995–2015 RKP:n kansanedustajana sekä toisena valtiovarainministerinä Matti Vanhasen ja Anneli Jäätteenmäen hallituksissa.

Hän kuvaa olleensa ”järjestöihminen kautta aikojen”; siinäkin hänelle oli yksi syy hakeutua Neuroliiton liittohallituksen puheenjohtajaksi.

– Taustani monien järjestöjen vaihtelevissa töissä teki Neuroliiton puheenjohtajan tehtävän minulle erityisen houkuttelevaksi. Sain huomata, jälleen kerran, että järjestötyön kautta voin vaikuttaa myönteisesti asioiden kehitykseen. Wideroos toi puheenjohtajana mukanaan politiikasta tutun käytännön: liittohallituksen päätöksentekoa valmistelevat ja pohjustavat iltakoulut.

– Sovimme jo puheenjohtajuuteni alussa, että järjestämme säännöllisesti hallituksen iltakouluja. Virallisten, päätöksiä tekevien kokousten lisäksi olemme pitäneet vähintään kerran vuodessa epävirallisia, työryhmätyyppisiä iltakouluja, joissa on ollut mahdollista keskustella vapaamuotoisesti.

Iltakouluissa on vuosien varrella keskusteltu muun muassa liiton toiminnasta ja tulevaisuudesta, kuntoutuksen kysymyksistä, liiton viestinnästä sekä järjestön organisoinnista.

– Olen kovasti pitänyt tästä tavasta työskennellä. Iltakoulut kokoavat hedelmällisellä tavalla yhteen monen ihmisen osaamisen, ideat ja käsitykset. Eiväthän asiat hallituksessa ja Neuroliitossa toki muutenkaan ole millään muotoa kiinni vain yhdestä ihmisestä, Wideroos miettii.

SOTE-uudistus vietävä maaliin

Ikiliikkujaksikin nimettyä SOTE-uudistusta työstää tällä hetkellä Sanna Marinin hallitus. Wideroos pitää hyvin tärkeänä, että uudistus vihdoin saadaan maaliin.

– Toivon, että hallitus saa SOTE-uudistuksen vietyä läpi, sillä muuten sairaanhoitopiireissä alkanut kehitys joka tapauksessa ajaa itse SOTE-uudistuksen ohi.

– Esimerkiksi Vaasan sairaanhoitopiirissä kaikki jäsenkunnat ovat jo sopeuttaneet toimintansa uuteen järjestelmään. Vaikka valtakunnallista SOTE-uudistusta ei saataisikaan tehtyä, niin monet sairaanhoitopiirit toteuttavat jo pitkällä olevat SOTE-uudistuksensa paikallisesti ja itsenäisesti.

Wideroosin mielestä olisi erityisen tärkeää saada uudistuksen kautta palvelusetelit sairastavien kansalaisten käyttöön.

Jos todella haluamme, että potilaat itse pystyvät vaikuttamaan hoitoonsa ja valitsemaan hoitopaikkansa, niin valinnanvapaus tapahtuu käytännössä juuri palveluseteleiden kautta.

– Jos todella haluamme, että potilaat itse pystyvät vaikuttamaan hoitoonsa ja valitsemaan hoitopaikkansa, niin valinnanvapaus tapahtuu käytännössä juuri palveluseteleiden kautta, Wideroos sanoo.

Hän korostaa, että palveluseteleiden vaikutukset kulkevat kahteen suuntaan. Vaikutukset myös vahvistavat toisiaan:

– Palvelusetelit antavat lisää toimintamahdollisuuksia hyvinvointialan toimijoille samalla, kun potilaille annetaan lisää valtaa päättää hoidostaan. Se haastaa myös tuottajat tekemään hyvää työtä, ajattelemaan, että okei, nyt me kilpailemme näistä potilaista.

– Lisäksi on tärkeää saada myös kolmas sektori aidosti mukaan palveluiden tuottajaksi, Wideroos toteaa.

Wideroos sanoo, että jäähyväisten jättö Neuroliiton puheenjohtajuudelle liittyy moneen asiaan.

– Yleisellä tasolla voin todeta, että yhdeksän vuotta on pitkä aika. Koin, että uudet ideat alkoivat itseltäni vähän loppua. Minusta tuntui, etten pystynyt enää antamaan ihan kaikkea sitä, mitä halusin antaa Neuroliitolle.

– Minua työllistävät paljon myös muut tehtäväni sekä seurakunnanvaltuustossa että kirkkoneuvostossa, kuten myös kahdesti vuodessa oleva kirkolliskokouksen istunto. Aikani ei vain riitä kaikkeen.